Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus

2 § Liiton tarkoituksena on toimia Suomessa koripalloilua järjestävien, yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten liittona ja edustaa jäseniään Kansainvälisessä koripalloliitossa (Fédération Internationale de Basketball) sekä järjestää monipuolista koripallotoimintaa lajin kaikille harrastajille.

Tarkoitustaan liitto toteuttaa:

1. järjestämällä kansallista kilpailu-, harrastus- ja koulutustoimintaa koripalloilun kaikilla tasoilla sekä osallistumalla kansainväliseen toimintaan Kansainvälisen koripalloliiton jäsenenä,
2. vahvistamalla koripalloilun kilpailu- ja harrastustoiminnassa tarvittavat kilpailu- ja muut säännöt sekä niitä täydentävät säännöt ja ratkaisemalla näitä sääntöjä koskevat erimielisyydet,
3. valvomalla Kansainvälisen koripalloliiton asettamien velvoitteiden ja sääntöjen noudattamista Suomessa,
4. julkaisemalla ja kustantamalla koripalloilua käsittelevää aineistoa,
5. valvomalla koripalloilun etuja sekä
6. toimeenpanemalla asianomaisella luvalla juhlia, rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muilla samantapaisilla keinoilla.

Liiton jäsenet ja vuosimaksut

Liiton jäsenyyttä on haettava kirjallisesti liittohallitukselta ja jäsenhakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt sekä todistus rekisteröinnistä. Liiton varsinaisesta jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Liiton jäsenmaksun vahvistaa vuosittain liittovaltuusto, ja seuran on maksettava se kulloinkin kesäkuun loppuun mennessä.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 § Liitolla voi olla kannatusjäseninä yksityisiä henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat liittovaltuuston vahvistaman maksun. Kannatusjäsenellä ei ole läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.

5 § Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito

7 § Liittohallitus voi erottaa seuran liiton jäsenyydestä, mikäli se ei ole täyttänyt näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Erottamispäätöksen katsotaan tulleen jäsenen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on sille postitettu kirjatussa kirjeessä. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti liittovaltuustolle. Valitus on toimitettava liittohallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saannista. Erottamispäätös tulee voimaan, kun valitusaika päättyy tai liittovaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen.

Liittohallitus voi myös päättää seuran sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Seuran tai sen joukkueen sulkemisesta kilpailutoiminnasta ja muista kurinpitotoimista päätetään liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti.

8 § Liitolla on oikeus rangaista liiton toimintaan osallistuvaa henkilöä ja seuran jäsentä liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti.

Sitoutuminen antidopingtoimintaan

Organisaatio ja päätösvallan käyttö

Varsinainen liittokokous

12 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. kokouksen puheenjohtajan valinta
3. kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
4. edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
5. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. esityslistan hyväksyminen
7. liittohallituksen selostus kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta
8. liittohallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalle nelivuotiskaudelle
9. liittovaltuuston jäsenille suoritettavat korvaukset
10. liittohallituksen puheenjohtajan vaali
11. liittovaltuuston jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali
12. liittovaltuuston puheenjohtajan vaali liittovaltuuston jäsenten joukosta
13. muut esityslistalle olevat asiat

Seura voi nimetä liittokokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa.

Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa.

Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.

14 § Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä, kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi, kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.

15 § Liittohallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan kuusi viikkoa ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Liittokokoukselle voivat esityksiä tehdä liittovaltuusto, liittohallitus ja seura. Seuran esitys varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi asiaksi on toimitettava kirjallisena liiton toimistoon elokuun 1 päivään mennessä.

16 § Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Päätöksen kokouksen koollekutsumisesta tekee liittovaltuusto tai liittohallitus. Liittokokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään 1/10 seuroista sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kuukautta ennen ylimääräistä liittokokousta.

Liittovaltuusto

Jokaiselta alueelta valitaan kaksi jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella. Näiden lisäksi alueilta valitaan yhteensä 20 jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella siten, että kultakin alueelta näin valittavien jäsenten määrä on samassa suhteessa, kuin alueen koripallolisenssien määrä on koko maan lisensseihin.

Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Alueilta suhteellisesti valittavien jäsenten määrä lasketaan viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen koripallolisenssien mukaan.

Lisäksi varsinainen liittokokous valitsee 0-5 liittovaltuuston jäsentä, joilla ei ole varajäseniä ja joiden valinta ei ole sidottu alueisiin ja joista aluekokoukset eivät tee ehdotusta.

Liittovaltuuston jäsenen ja varajäsenen toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen kahden vuoden jakso.

Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen liittovaltuuston jäsenistä.

Liittovaltuuston jäsen tai varajäsen ei voi olla samanaikaisesti liittohallituksen jäsen. Mikäli liittovaltuuston jäsen valitaan liittohallituksen jäseneksi, tulee hänen tilalleen liittovaltuuston jäseneksi hänen henkilökohtainen varajäsenensä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittohallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston kokouksissa. Liittovaltuusto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.

18 § Liittovaltuusto kokoontuu vuosittain varsinaiseen kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja varsinaiseen syyskokoukseen marras-joulukuussa.

Kutsu liittovaltuuston varsinaisiin kokouksiin on lähetettävä kirjallisena sen jäsenille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, mikäli liittovaltuusto tai liittohallitus niin päättää. Valtuusto on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille kirjallisena viimeistään kolme viikkoa ennen ylimääräistä kokousta.

19 § Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuustossa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Liittovaltuustossa asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Kukin äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimet, kuin vaaleissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.

20 § Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
4. esityslistan vahvistaminen
5. liiton toimintakertomus
6. liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
7. tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet
9. varsinaista liittokokousta edeltävässä kokouksessa enintään kolmen ehdokkaan nimeäminen liittohallituksen puheenjohtajan vaaliin
10. muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä.

21 § Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
4. esityslistan hyväksyminen
5. joka toinen vuosi liittovaltuuston varapuheenjohtajan vaali liittovaltuuston toimikaudeksi
6. liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali erovuorossa olevien tilalle
7. tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali; tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jonka piiristä valitaan vastuuhenkilö
8. seuroilta kannettavat jäsenmaksut ja kannatusjäsenten maksut
9. liiton luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden ja matkakorvausten perusteet
10. liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
11. liiton tiedotusten julkaiseminen
12. muut kokouskutsussa mainitut asiat
13. muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä.

22 § Liittovaltuusto vahvistaa liiton kilpailu- ja kurinpitosäännöt. Kurinpitosäännöissä määritellään seuroihin, seurojen jäseniin sekä muihin koripallotoimintaan osallistuviin yhteisöihin ja henkilöihin kohdistuvat kurinpito- ja rangaistustoimenpiteet.

Kilpailu- ja kurinpitosääntöjä koskeva muutosehdotus on jätettävä kirjallisena kokouksen puheenjohtajalle viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Liittovaltuusto päättää kiinteistön ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä vakuuden antamisesta ja takaukseen menemisestä toisen puolesta.

Liittovaltuusto päättää liiton alueista ja niiden lukumäärästä ja vahvistaa tarvittaessa aluetoiminnan ohjesäännön.

Liittohallitus

Liittohallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta.

24 § Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä.

Liittohallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan liittohallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

25 § Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Liittohallituksen erityisenä tehtävänä on:

1. kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niille esitettävät asiat
2. hoitaa liiton taloutta, omaisuutta ja niitä koskevaa tilinpitoa sekä laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus
3. hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa
4. vahvistaa viralliset pelisäännöt
5. valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen mukaisesti, ja toimia muutoksenhakuelimenä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä määrätyissä asioissa
6. asettaa tarvittavat toimintayksiköt ja työryhmät hoitamaan liiton toimintaa sekä vahvistaa niille tarvittaessa ohjesäännöt
7. antaa tarvittaessa valtakirja liiton edustajille
8. ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja
9. valvoa liiton toimintaa
10. järjestää vuosittain koripalloilun Suomen mestaruuskilpailut kilpailusääntöjen mukaisesti sekä päättää sarjamääräyksistä
11. myöntää kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämisluvat sekä osallistumisluvat kansainvälisiin kilpailuihin sekä
12. seurata koripalloilun kehitystä ja valvoa, että liiton toiminnassa noudatetaan Kansainvälisen koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä.

26 § Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kumpikin yksin, tai liittohallituksen varapuheenjohtaja yhdessä liittohalliltuksen siihen oikeuttaman henkilön kanssa.

Aluekokous

Varsinainen aluekokous kokoontuu joka toinen vuosi syyskuussa.

28 § Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. kokouksen puheenjohtajan valinta
3. kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
4. edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
5. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. esityslistan hyväksyminen
7. aluehallituksen selostus alueen kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta
8. aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kaksivuotiskaudelle
9. aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat kaksi kalenterivuotta
10. aluehallituksen jäsenmäärä
11. aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali
12. liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten vaalia varten tehtävät ehdotukset 
13. muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
14. muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä.
    

Aluekokouksen pöytäkirja on toimitettava liittohallitukselle välittömästi sen vahvistamisen jälkeen.

29 § Aluekokouksessa noudatetaan, mitä pykälässä 13 on säädetty äänioikeudesta, äänivallan käytöstä, seurojen edustajista ja valtakirjasta.

Liittohallituksen ja aluehallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus aluekokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.

30 § Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheen- johtaja on kannattanut.

Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä, kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi, kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.

31 § Aluehallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen aluekokoukseen aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräiseen aluekokouksen kutsuu koolle aluehallitus. Päätöksen kokouksen koollekutsumisesta tekee liittohallitus tai aluehallitus. Aluekokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään puolet alueen seuroista sitä vaatii kirjallisesti aluehallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 10 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kolme viikkoa ennen ylimääräistä kokousta.

Aluehallitus

Aluehallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta.

33 § Aluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä.

Aluehallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan aluehallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Aluehallitus voi asettaa omalla toiminta-alueellaan tarpeellisiksi katsomansa toimintayksiköt ja työryhmät.

Liiton tilit ja niiden tarkastus

Yleisiä määräyksiä

36 § Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa. Päätös tulee hyväksytyksi, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa edustettujen, pykälässä 13 määrätyllä tavalla laskettujen äänten kokonaismäärästä.

37 § Jos liitto on päätetty purkaa, jaetaan liiton jäljelle jääneet varat purkamispäätöksen tehneen jälkimmäisen liittokokouksen määräämällä tavalla koripalloilun kehittämiseen Suomessa.