2 Kenttä

2.1 Pelikenttä

Pelikentän on oltava suorakulmainen ja tasapintainen, kovalla lattiapäällysteellä varustettu ja esteistä vapaa (Kuvio 1). Kentän on oltava rajaviivojen sisäreunoilta mitattuna 28 m pitkä ja 15 m leveä.

Kansallisilla liitoilla on omissa kilpailuissaan oikeus sallia otteluiden järjestäminen vanhoilla pelikentillä, jotka ovat vähintään 26 m pitkiä ja 14 m leveitä.

2.2 Kentän viivat

Kaikkien kentän viivojen on oltava samanväriset (mieluiten valkoiset), leveydeltään 5 cm ja selvästi näkyvissä.

2.3 Rajaviivat

Pelikentän rajaviiva koostuu päätyrajoista (kentän lyhyillä sivuilla) ja sivurajoista (kentän pitkillä sivuilla). Nämä rajat eivät kuulu pelikenttään.

Pelikentän on oltava vähintään 2 m:n päässä kaikista esteistä; myös joukkuepenkillä istuvista joukkueen jäsenistä.

2.3.1 Keskiraja, keskiympyrä ja puoliympyrät

Keskiraja on päätyrajojen suuntainen raja, joka yhdistää sivurajojen keskipisteet. Sen jatke ulottuu 15 cm kummankin sivurajan ulkopuolelle.

Keskiympyrä on merkittävä pelikentän keskelle. Sen säteen on oltava 1,80 m ja se on mitattava ympyrän kaaren ulkoreunaan. Jos keskiympyrän sisäpuoli maalataan, sen on oltava samanvärinen kuin kolmen sekunnin alueiden.

Pelikentälle on merkittävä puoliympyrät. Puoliympyrän säteen on oltava 1,80 m, ja se on mitattava kaaren ulkoreunaan. Ympyrän keskipisteen on oltava vapaaheittoviivan keskipisteessä (Kuvio 2).

2.3.2 Vapaaheittoviivat ja kolmen sekunnin alueet

Vapaaheittoviiva on 3,60 m:n pituinen, päätyrajan suuntainen ja 5,80 m:n etäisyydellä siitä (päätyrajan sisäreunasta viivan kauempaan reunaan mitattuna), yhtä kaukana molemmista sivurajoista.

Kolmen sekunnin aluetta rajaavat päätyraja, vapaaheittoviiva ja reunaviivat, jotka alkavat päätyrajalta 3 m sen keskipisteestä (reunaviivan ulkoreunaan mitattuna) ja päättyvät vapaaheittoviivan päihin. Nämä viivat, lukuun ottamatta päätyrajaa, kuuluvat kolmen sekunnin alueeseen. Kolmen sekunnin alueen sisäpuoli voidaan maalata, mutta sen on oltava samanvärinen kuin keskiympyrän.

Kolmen sekunnin alueen reunoille merkitään kuvion 2 mukaisesti paikat, jotka on varattu pelaajille vapaaheittojen aikana.

2.3.3 Kolmen pisteen heittoalue

Joukkueen kolmen pisteen heittoalue (kuviot 1 ja 3) on koko pelialue lukuun ottamatta vastustajan korin lähellä olevaa aluetta, johon kuuluvat myös sen rajaviivat:

·           kaksi päätyrajalta lähtevää yhdensuuntaista viivaa, jotka ovat 6,25 m:n etäisyydellä suoraan vastustajan korin keskipisteen alapuolella olevasta pisteestä. Tämän pisteen etäisyys päätyrajan keskikohdasta, mitattuna päätyviivan sisäreunasta, on 1,575 m

·           puoliympyrän kaari, jonka säde on 6,25 m mitattuna viivan ulkoreunaan. Ympyrän keskipisteenä on sama piste, joka on kuvattu edellä. Tämä puoliympyrän kaari päättyy edellä kuvattuihin yhdensuuntaisiin viivoihin.

2.3.4 Joukkuepenkkialueet (Kuvio 1)

Joukkuepenkkialueet (kuvio 1) merkitään pelikentän ulkopuolelle toimitsijapöydän ja joukkuepenkkien puoleiselle sivulle.

Kumpikin alue rajataan vähintään 2 m:n pituisin viivoin, toinen päätyrajan jatkeena ja toinen 5 m:n etäisyydellä keskirajasta. Nämä alueiden rajat ovat kohtisuorassa sivurajoja vastaan.

Joukkuepenkkialueilla tulee olla 14 tuolia varattuna valmentajille, vaihtopelaajille ja joukkueen avustajille. Kaikkien muiden henkilöiden tulee olla vähintään 2 m:n etäisyydellä joukkuepenkkialueen takana.

2.4 Toimitsijapöydän ja vaihtopelaajien penkkien tai tuolien sijoittelu (kuvio 4)

Seuraava joukkuepenkkien ja vaihtopelaajien penkkien tai tuolien järjestely on pakollinen kaikissa FIBA:n tärkeimmissä virallisissa kilpailuissa, ja sitä suositellaan myös kaikkiin muihin kilpailuihin:

Huomaa: Toimitsijoiden on kyettävä näkemään esteettömästi kentälle. Vaihtopelaajien penkkien tai tuolien on sen vuoksi oltava alempana kuin toimitsijoiden tuolien, tai sitten toimitsijoiden pöytä ja tuolit on sijoitettava korokkeelle.

3. Pelikentän varusteet 

Koripallovarusteet on tarkemmin kuvattu julkaisussa "Koripallokentän varusteet".

3.1 Korilevyt ja koritelineet (kuvio 5)

3.1.1 Korilevyt on tehtävä sopivasta läpinäkyvästä aineesta (mieluiten karkaistusta turvalasista) ja ne on valmistettava yhdestä osasta.

Jos ne on tehty muusta, läpinäkymättömästä materiaalista, niiden täytyy olla maalattu valkoiseksi.

3.1.2 Korilevyjen tulee olla 1,80 m leveitä ja 1,05 m korkeita.

3.1.3 Kaikki korilevyjen viivat maalataan seuraavasti:

• valkoisiksi, jos korilevyt ovat läpinäkyvät
• muutoin mustiksi
• 5 cm leveiksi.

3.1.4 Korilevyjen etupinnan oltava tasainen ja merkitty seuraavasti (kuvio 5):

3.1.5 Korilevyt on sijoitettava tukevasti (kuvio 6):

• Kentän kumpaankin päähän pystysuoraan päätyrajojen suuntaisiksi.
• Korilevyn etupinnan keskipisteen on oltava kohtisuoraan sen pisteen yläpuolella, joka on kentällä 1,20 metrin päässä (päätyrajan sisäreunasta lukien) päätyrajojen keskipisteestä kohtisuoraan piirretyllä suoralla.

3.1.7 Koritelineiden tulee olla seuraavanlaiset (kuvio 6):

• Koritelineiden etureunan (pehmuste mukaanlukien) tulee olla kentän ulkopuolella vähintään 2 m etäisyydellä päätyrajan ulkoreunasta. Niiden tulee olla kirkkaan väriset erotuksena taustasta, jotta pelaajat voivat selvästi nähdä ne.
• Koritelineiden tulee olla kiinnitetty lattiaan siten, että ne eivät pääse liikkumaan.
• Korilevyn takana olevan koritelineiden osan tulee olla alapuoleltaan pehmustettu 1,20 m etäisyydelle korilevyn etupinnasta.
• Pehmusteen vähimmäispaksuus on 5 cm ja sen on oltava yhtä tiheää kuin korilevyjen pehmusteen.
• Kaikkien koritelineiden etupuoli on pehmustettava alaosastaan vähintään 2,15 m korkeuteen lattiasta. Pehmusteen on oltava vähintään 10 cm paksu.

3.1.8 Pehmusteiden tulee olla sellaisia, ettei mikään ruumiinosa voi takertua rakenteisiin.

3.2 Korit (kuvio 8)

Korit käsittävät korirenkaat ja korisukat.

3.2.1 Korirenkaiden ominaisuudet:

• Ne on valmistettava lujasta teräksestä. Renkaan sisämitta on 45 cm. Ne maalataan oranssin väriseksi.
• Rengasmetallin on oltava 1,6 - 2,0 cm:n läpimittaista tankoa, jonka alareunassa tulee olla korisukan kiinnittämiseksi sellainen mekanismi, johon sormet eivät voi takertua.
• Korisukka tulee kiinnittää korirenkaaseen tasavälein 12 eri kohdasta. Varustuksessa, jolla sukka kiinnitetään renkaaseen, ei saa olla teräviä kulmia eikä sellaisia rakoja, joihin sormet mahtuvat.
• Korirengas on kiinnitettävä korilevyyn siten, että mikään renkaaseen kohdistuva voima ei välity suoraan korilevyyn. Tämän takia rengas, kiinnitysrakenteet ja korilevy (lasia tai muuta läpinäkyvää materiaalia) eivät saa olla suoraan kosketuksessa. Rakojen on kuitenkin oltava niin pieniä, että sormet eivät mahdu väliin.
• Korirenkaat sijaitsevat vaakasuorassa tasossa 3,05 metriä kentän pinnasta (renkaan yläreuna) sekä yhtä kaukana korilevyjen kummastakin reunasta.
• Renkaan sisäreunan lähimmän pisteen on oltava 15 cm päässä korilevyn etupinnasta.

3.2.2 Joustolukitusrenkaita voidaan käyttää.

3.2.3 Korisukkien tulee olla seuraavanlaiset:

• Niiden on oltava renkaisiin kiinnitetyt ja valkeasta nyöristä siten valmistetut, että ne pidättävät palloa hetkisen sen kulkiessa korin läpi. Niiden pituus on 40 - 45 cm.
• Korisukassa tulee olla 12 silmukkaa korirenkaaseen kiinnittämistä varten.
• Korisukan yläosan tulee olla puolijäykkä, jotta vältyttäisiin
• korisukan ponnahtamiselta ulos renkaasta, mikä voisi aiheuttaa sekaannusta
• pallon jäämiseltä korin sisään tai siltä, että pallo ponnahtaa korista takaisin ylös renkaan läpi.

3.3 Koripallot

3.3.1 Pallon on oltava pyöreä ja hyväksytyn oranssin värinen. Siinä pitää olla kahdeksan perinteisen muotoista kaistaletta ja mustat saumat.

3.3.2 Siinä on oltava nahasta, keinonahasta, kumista tai synteettisestä aineesta tehty päällys.

3.3.3 Pallo on täytettävä ilmalla siten, että kun se pudotetaan pelialustalle n. 1,80 m korkeudelta (mitattuna pallon alapuolelta), sen tulee ponnahtaa vähintään n. 1,20 m ja enintään n. 1,40 m korkeuteen (mitattuna pallon yläpuolelta).

3.3.4 Pallon pintasaumojen leveys ei saa ylittää 0,635 cm.

3.3.5 Pallon on oltava ympärysmitaltaan 74,9 - 78 cm (koko 7). Sen on oltava painoltaan 567 - 650 grammaa.

3.3.6 Kotijoukkueen on varattava vähintään kaksi (2) käytettyä palloa, jotka täyttävät yllämainitut ehdot. Päätuomarilla on yksin valta hyväksyä pallo. Jos kumpikaan edellä mainituista palloista ei ole sopiva pelipalloksi, hän voi määrätä ottelun pelattavaksi vierasjoukkueen pallolla tai jollakin lämmittelyyn käytetyistä palloista.

3.4 Tekniset varusteet

Kotijoukkueen on hankittava seuraavat tekniset varusteet erotuomareiden ja toimitsijoiden käyttöön:

3.4.1 Pelikello ja aikalisäkello

3.4.1.1 Pelikelloa käytetään peliajan ja pelitaukojen mittaamiseen. Se on sijoitettava niin, että kaikki - mukaanlukien katsojat - voivat helposti seurata sitä.
3.4.1.2 Sopivalla näytöllä varustetulla laitteella tai aikalisäkellolla (ei pelikellolla) mitataan aikalisän kesto.
3.4.1.3 Jos pelikello sijaitsee keskiympyrän yläpuolella, on molemmissa kentän päädyissä oltava synkronoitu vastaava laite. Näiden laitteiden on oltava riittävän korkealla selvästi kaikkien - myös katsojien - nähtävissä. Kummastakin laitteesta on nähtävä jäljellä oleva peliaika.

3.4.2 24 sekunnin laite

3.4.2.1 24 sekunnin laitteessa tulee olla ohjausyksikkö, jolla laitetta käytetään, ja seuraavanlaiset numeeriset näyttölaitteet:

• Aika vähenee automaattisesti sekunti kerrallaan.
• Kun pallo ei ole kummankaan joukkueen hallussa, näytössä ei ole lainkaan lukemaa.
• Laite on voitava pysäyttää, ja laskentaa on voitava jatkaa pysäytyshetken lukemasta.
  

3.4.2.2 Näyttölaitteet sijoitetaan seuraavasti:

• kaksi (2) näyttölaitetta korilevyn yläpuolelle ja taakse 30 - 50 cm etäisyydelle (kuvio 6 ja kuvio 9 -A) tai
• neljä (4) näyttölaitetta lattialle kaikkiin neljään kulmaan, 2 m kummankin päätyrajan taakse (kuvio 9 - B) tai
• kaksi (2) näyttölaitetta lattialle vastakkaisiin kulmiin. Toimitsijapöydältä katsoen vasemmalla oleva laite sijoitetaan lähempään kulmaan. Molempien laitteiden tulee olla 2 m päätyrajan takana ja 2 m sivurajan jatkeelta kentän keskustaan päin (kuvio 9 - C).
  

3.4.2.3 Laitteiden täytyy olla selvästi kaikkien näkyvissä - mukaanlukien katsojat.

3.4.3 Äänimerkit

Ainakin kaksi (2) erilaista äänimerkkiä on oltava käytettävissä. Äänimerkkien on oltava selvästi erilaiset ja erittäin voimakasääniset.

• Ajanottajalla on oltava äänimerkki, jonka on soitava automaattisesti erän tai jatkoerän peliajan päättyessä. Sama äänimerkki on kirjurilla käytettäväksi manuaalisesti, kun on sopivalla hetkellä ilmaistava erotuomareille jotain seuraavista: aikalisä- tai vaihtopyyntö tms., 50 s on kulunut aikalisän aloittamisesta, tai on tapahtunut korjattava erehdys.
• 24 sekunnin valvojalla on oltava äänimerkki, jonka on soitava automaattisesti 24 sekunnin jakson lopussa.

Kummankin äänimerkin on oltava riittävän voimakas, jotta ne voidaan selvästi kuulla erittäin meluisissa olosuhteissa.

3.4.4 Tulostaulu

Tulostaulun on oltava selvästi kaikkien - myös yleisön - näkyvissä. Tulostaulussa on oltava nähtävissä vähintään:

• peliaika
• pelitilanne
• meneillään olevan erän numero
• pidettyjen aikalisien lukumäärä.

3.4.5 Pöytäkirja

Tärkeimmissä FIBA:n virallisissa kilpailuissa käytetään FIBA:n hyväksymää pöytäkirjaa.

3.4.6 Henkilökohtaisen virhemäärän numerotaulut

Kirjurin käytettävissä on oltava henkilökohtaisen virhemäärän numerotaulut. Niiden tulee olla valkoiset ja numeroiden vähintään 20 cm korkeita ja 10 cm leveitä. Niissä on oltava numerot 1 - 5, joista 1 - 4 mustat ja 5 punainen.

3.4.7 Joukkuevirhemerkit

Kirjurilla on oltava kaksi (2) joukkuevirhemerkkiä. Niiden tulee olla punaiset, vähintään 20 cm leveät ja 35 cm korkeat ja toimitsijapöydälle asetettuina selvästi kaikkien nähtävissä, myös katsojien.

Sähköisiä laitteita voidaan käyttää, edellyttäen että ne ovat saman väriset ja kokoiset kuin edellä on määritelty.

3.4.8 Joukkuevirheiden lukumäärän osoitin

On oltava käytettävissä sopiva laite osoittamaan joukkuevirheiden lukumäärää viiteen saakka sen merkiksi, että joukkueen joukkuevirheet ovat täynnä (ks. sääntökohta 55: Joukkuevirheiden rangaistussääntö).

3.4.9 Vuoro-osoitin

Sähköinen tai manuaalinen näkyvä laite.

3.5 FIBA:n tärkeimmissä virallisissa kilpailuissa käytettävät varusteet

Tässä sääntökohdassa määritellään järjestelyt ja laitteet, joita on käytettävä seuraavissa FIBA:n tärkeimmissä virallisissa kilpailuissa: olympialaiset, maailmanmestaruuskilpailut (miesten, naisten, nuorten miesten, nuorten naisten, A-poikien ja -tyttöjen), maanosien mestaruuskilpailut (miesten, naisten, nuorten miesten ja nuorten naisten).

Näitä järjestelyjä ja laitteita suositellaan myös kaikkiin muihin kilpailuihin.

3.5.1 Kaikkien katsojien tulee istua vähintään 5 m etäisyydellä pelikentän rajojen ulkoreunasta.

3.5.2 Pelikentän tulee olla seuraavien määräysten mukainen:

• Tehty puusta.
• Pelikentän rajojen on oltava 5 cm leveät.
• Pelikentän rajojen ulkopuolella tulee olla vähintään 2 metriä leveä varoalue (kuvio 10), joka on maalattu selvästi erottuvalla värillä. Varoalueen tulee olla saman värinen kuin keskiympyrä ja kolmen sekunnin alueet.

3.5.3 Paikalla tulee olla neljä (4) lattian pyyhkijää, kaksi kumpaakin kentän puoliskoa varten.

3.5.4 Korilevyjen on oltava valmistettu karkaistusta turvalasista.

3.5.5 Pallon tulee olla nahkainen. Järjestäjien on varattava vähintään 12 samanmerkkistä ja samanlaista palloa joukkueiden harjoitteluun ja lämmittelyyn.

3.5.6 Valaistuksen kentällä tulee olla vähintään 1 500 luxia mitattuna 1,5 m korkeudella pelikentästä. Valaistuksen tulee täyttää televisioinnin vaatimukset.

3.5.7 Käytettävissä tulee olla seuraavat sähköiset varusteet, joiden tulee näkyä selvästi toimitsijapöydälle, pelikentälle, joukkuepenkeille ja muille ottelutapahtumaan osallistuville, myös katsojille:

3.5.7.1 kaksi suurta tulostaulua (kuvio 11), yksi kentän kumpaankin päätyyn:

• Tulostaulu (kuutio), joka on kentän keskustan yläpuolella, ei korvaa kahta suurta tulostaulua.
• Tulostaulun ohjausyksikön on oltava ajanottajan käytettävissä ja erillisen ohjausyksikön apukirjurin käytettävissä.
• Tulostauluissa tulee olla selvästi näkyvä digitaalinen kello, joka näyttää vähenevää aikaa, ja jossa on erittäin voimakas automaattinen äänimerkki, joka soi erän tai jatkoerän päättyessä.
• Pelikellon ja pelitilanteen näyttöjen tulostaulussa tulee olla vähintään 30 cm korkeita.
• Kaikkien kellojen tulee olla synkronoituja ja näyttää jäljelläolevaa aikaa koko pelin ajan.
• Kunkin erän tai jatkoerän 60 viimeisen sekunnin aikana kellon tulee näyttää aika 0,1 sekunnin tarkkuudella.
• Päätuomarin on määrättävä toinen näistä kelloista varsinaiseksi pelikelloksi.
• Tulostaulujen (kuvio 11) on myös osoitettava:
  • jokaisen pelaajan numero ja mieluiten myös sukunimi
  • kummankin joukkueen tekemät pisteet ja mieluiten myös jokaisen pelaajan tekemät pisteet
  • jokaisen pelaajan tekemien virheiden lukumäärä (tämä ei korvaa kirjurin käytettävissä olevia henkilökohtaisen virhemäärän numerotauluja)
  • joukkuevirheiden lukumäärät 1 - 5 (näyttö on voitava pysäyttää viiteen)
  • erän numero 1 - 4 ja "E" jatkoerän merkiksi
  • aikalisien lukumäärä 0 - 3.
    

3.5.7.2 24 sekunnin laite (kuvio 12), jossa on ylimääräinen pelikello ja kirkas punainen valo, sijoitetaan kummankin korilevyn yläpuolelle 30 - 50 cm päähän korilevyn taakse (kuvio 6).

• 24 sekunnin laitteiden tulee olla automaattisia ja näyttää jäljelläolevaa aikaa sekunteina. Niissä tulee olla erittäin voimakas automaattinen merkkiääni, joka ilmoittaa 24 sekunnin hyökkäysajan päättymisestä.
• 24 sekunnin laitteiden tulee olla kytkettyjä pelikelloon siten, että:
  • kun pelikello pysähtyy, 24 sekunnin laitteen on myös pysähdyttävä.
  • kun pelikello käynnistyy, 24 sekunnin laite on käynnistettävä manuaalisesti.
• Numeroiden 24 sekunnin laitteessa ja ylimääräisessä pelikellossa on oltava erivärisiä.
• Kaikkien ylimääräisten pelikellojen on oltava edellä olevien kohtien mukaisia.
• Merkkivalon kummankin korilevyn yläpuolella ja takana tulee olla:
  • synkronoitu varsinaisen pelikellon kanssa siten, että se syttyy kirkkaan punaiseksi, kun äänimerkki soi kunkin erän tai jatkoerän päättyessä.
  • synkronoitu 24 sekunnin laitteen kanssa siten, että se syttyy kirkkaan punaiseksi, kun äänimerkki soi 24 sekunnin hyökkäysajan täyttyessä.