Alueet

Liiton alueellista toimintaa varten maa on jaettu kuuteen alueyksikköön.

• Pohjoinen alue Kainuu, Lappi, Länsi- Pohja ja Pohjois- Pohjanmaa
• Keskinen alue Etelä- Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Keski- Suomi
• Itäinen alue Pohjois- Karjala, Pohjois- Savo ja Suur- Savo
• Läntinen alue Häme, Satakunta ja Varsinais- Suomi
• Eteläinen alue Helsinki ja Uusimaa
• Kaakkoinen alue Etelä- Karjala, Kymenlaakso ja Lahti

Liittovaltuusto päättää liiton alueista ja niiden lukumäärästä.

Alueen toimintaa johtaa aluehallitus, joka laatii alueen vuosisuunnitelman ja talousarvion hyväksytyn strategian pohjalta. Jokaisella liiton jäsenseuralla on oikeus osallistua oman alueensa toimintaan. Aluehallituksen apuna toimii aluepäällikkö. Aluepäällikön esimiehenä toimii liiton toiminnanjohtaja, jolle aluepäällikkö raportoi työsuunnitelmansa ja saavutetut tulokset.

Aluehallituksen yksityiskohtaiset tehtävät ja valtuudet on mainittu "Säännöt ja määräykset" - kirjassa.

SUOMEN KORIPALLOLIITTO POHJOINEN ALUE LAATUJÄRJESTELMÄ

 

LAATUJÄRJESTELMÄN SISÄLLYSLUETTELO :

Alueen laatujärjestelmä
Aluetoiminnan historia ja tarkoitus
Tavoitteet, suunnittelu, koordinointi ja toteutus
Seuranta, palautejärjestelmä, kehitystoimenpiteet

Alue osana liittoa
Alue suhteessa seuroihin
Alueen organisaatio
- aluekokous
- aluehallitus
-  aluepäällikkö
-alueen ryhmät
- aluevalmentajat ja aluekouluttajat
- työvaliokunta
-  erotuomariryhmä

-kalotin tekninen toimikunta
-  ryhmien järjestäytyminen
-  kokoukset

Alueen työntekijät
-aluepäällikkö

Aluetoimisto
Verkostoituminen, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit
Edunvalvonta
Korvaukset, huomioiminen ja palkitseminen
-  korvaukset
-  huomioiminen ja palkitseminen

Viestintä ja tiedottaminen
-  postitus
- Koris.net ja muu sähköinen viestintä
Rekisterit ja yhteystiedot
Talous  

KILPAILUTOIMINTA

Eri tasoisiasarjoja kaiken ikäisille
Kilpailusäännöt, sarjamääräykset ja alueorganisaation toimintaohjeet
Sarjaohjelmat
- ottelumäärät
- aikataulut ja ottelurytmi
- yksittäisiä otteluita ja yksipäiväisiä turnauksia
- matkustaminen

Otteluiden pelaaminen
- ottelusiirrot

Ilmoittautuminen
-  osallistumisoikeus
- ilmoittautuminen käytännössä

Tulospalvelu
- pöytäkirjat ja tilastointi

Erotuomaritoiminta
Rikkeet ja rangaistukset
Palkinnot
Markkinointi
Lisenssit ja seurasiirrot
Maksut
Palaute, arviointi ja tuotekehittely
Sarjavastaavan tehtävät
 

KOULUTUS-, VALMENNUS- JA LAJINLEVITYSTOIMINTA

Koulutus ja valmennus
Seurayhteistyö ja -koulutus
- laatujärjestelmän rakentaminen
- sinettiseurat
- kultainen kori
-  valmennuspäällikköyhteistyö
-  seurajohtajakoulutus
- nuoret johtajat
- seuraillat
- joukkueenjohtajakoulutus
- toimitsijakoulutus
- talouskoulutus
- ohjaajahaku
- muu koulutus

Valmentajakoulutus

-peruskoulutus
- teemakoulutus

Erotuomarikoulutus

Valmennus
- aluevalmennus
- kesäleirit

Kouluttaja- ja aluevalmentajakoulutus
Henkilöstökoulutus
Koulutustapahtumien organisointi ja toteuttaminen
Valmennuksen ja koulutuksen aikataulutus
Lajinlevitystoiminta
- Johan Pomppas! koulukoris ja koriskoulutoiminta
- Terveet Ympyrät

ALUETOIMINTA

Alueen laatujärjestelmä kuvaa alueella aluejohtoisesti tapahtuvaa toimintaa.

ALUETOIMINNAN HISTORIA JA TARKOITUS

Liiton alueellista toimintaa varten maa on jaettu kuuteen alueyksikköön. Aluetoiminta alkoi 1989, jolloin pohjoisella alueella toimineet neljä piiriä yhdistettiin, 1991 alueelle perustettiin toimisto ja aluepäällikön virka. Pohjoinen alue sisältää Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin. Alueellisen toiminnan avulla liitto toteuttaa tarkoitustaan, vrt. liiton laatukäsikirja, toiminnan tarkoitus. Alueellinen toiminta keskittyy lähinnä nuoriso- ja harrastetoimintaan, kilpa- ja huippu-urheilun palveleminen toteutetaan liittojohtoisesti. Alueellisella toiminnalla liitto palvelee jäsenseurojaan sekä niiden jäseniä asiakaslähtöisesti Koripalloliiton yhteisten arvojen mukaisesti.

TAVOITTEET, SUUNNITTELU, KOORDINOINTI JA TOTEUTUS

Aluehallitus vastaa alueen strategiasta ja sen onnistumisesta. Joka toinen vuosi aluekokouksessa käsitellään aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kaksivuotiskaudella. Aluekokoukseen on osallistumisoikeus kaikilla alueen jäsenseuroilla. Koripalloliiton arvokeskustelun, johon pohjoinen alue edustajineen on myös osallistunut, seurauksena on määritelty liiton yhteiset arvot.

Alueen vuosisuunnitelman ja talousarvion laatii aluepäällikkö liiton arvojen ja strategian pohjalta ja liittovaltuuston määrittämät prioriteetit huomioiden. Aluehallitus hyväksyy ja vastaa vuosisuunnitelmasta ja siitä, että se on määritellyn strategian mukainen. Vuosisuunnitelma sisältää vision, strategiset tavoitteet ja hankkeet tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuosisuunnitelma käsitellään liittohallituksessa sekä vahvistetaan liittovaltuustossa.

Aluepäällikkö laatii valtakunnallisen kalenterin huomioiden alueen eri toimintojen yhteisen aikataulun ja toimintakalenterin. Aluehallitus vahvistaa aikataulun ja kalenterin. Aluepäällikkö päivittää kalenteria tarpeen mukaan.

Aluepäällikkö johtaa ja vastaa vuosisuunnitelman mukaisista toiminnoista; niiden määrästä, muodosta, resursseista ja taloudesta. Aluepäällikkö toimii yhteistyössä kaikkien alueen ryhmien kanssa.

Katso lisäksi Suomen Koripalloliiton toimintasäännöt: aluekokous, aluehallitus (liite/linkki). Katso Aluetoiminnan ohjeet (liite/linkki). Katso liiton johtamisjärjestelmä (liite/linkki).

SEURANTA, PALAUTEJÄRJESTELMÄ, KEHITYSTOIMENPITEET

Aluehallitus seuraa, mittaa ja arvioi tavoitteiden saavuttamista ja vastaa kehitystoimenpiteistä. Alueen toimintaa ja taloutta valvoo liittohallitus. Toiminnan tulokset kirjataan osaksi liiton toimintakertomusta, tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden myöntää liittovaltuusto. Talouden seuranta tapahtuu neljännesvuosittain alueen kirjanpitoa hoitavan Lapin Liikunnan ry toimittamien raporttien pohjalta.

Seuroilta pyydetään vuosittain palautetta alueen eri toiminnoista sähköpostin ja Koris.netin välityksellä sekä eri valmennus- ja koulutustapahtumien yhteydessä. Aluepäällikkö laatii palautekaavakkeet, jotka palautetaan aluetoimistoon. Eri ryhmät analysoivat toimintaansa ja siihen liittyvää palautetta, raportoivat ja esittelevät mahdolliset kehitystoimenpiteet aluehallitukselle. Aluehallitus päättää kehitystoimenpiteistä. Kehitystoimenpiteet tiedotetaan alueen Koris.netissä.

Alueen organisaation koulutuksesta vastaa aluepäällikkö ja aluehallitus. Aluehallitus arvioi laatujärjestelmää sekä päättää laatukäsikirjan lisäyksistä ja muutoksista vuotuisessa suunnitteluseminaarissa.

ALUE OSANA LIITTOA

Alueen organisoituminen liitossa on määritelty Koripalloliiton toimintasäännöissä (liite/linkki).

Alueella on joka toinen vuosi kokoontuva aluekokous, joka toimii alueellisena rekisteröimättömänä yhteistyöelimenä. Aluekokoukseen kutsutaan alueen jäsenseurojen edustajat. Aluekokous valitsee aluehallituksen puheenjohtajan ja aluehallituksen jäsenet sekä alueen liittovaltuustoehdokkaat. Ehdokkaiden valinnan vahvistaa liittokokous.

Aluetoiminnan ohjeet määrittävät aluetoimintaa. Liittovaltuusto vahvistaa aluetoiminnan ohjesäännön (liite/linkki).

ALUE SUHTEESSA SEUROIHIN

Alue toimii liiton palveluyksikkönä alueen seuroille ensisijaisesti nuoriso- ja harrastekoripallon toimialoilla. Jokaisella liiton jäsenseuralla on oikeus osallistua oman alueensa toimintaan, vrt. Aluetoiminnan ohjeet. Yhteistyö seurojen ja niiden jäsenten kanssa on avointa ja palveluhenkistä.

ALUEEN ORGANISAATIO

Aluekokous

Katso edellä Alue toimii osana liittoa.

Aluehallitus  

-Vastaa strategisesta suunnittelusta ja johtamisesta
- Vastaa kokonaisvaltaisesta päätöksenteosta
- Vastaa toiminnan taloudellisista resursseista
- Nimeää alueen muiden ryhmien edustajat

Aluehallituksen apuna toimii aluepäällikkö.

Aluepäällikkö

Katso erikseen alueen työntekijät.

Alueen ryhmät

Alueen ryhmät asettaa aluehallitus ja nimeää ryhmiin jäsenet kunkin ryhmän puheenjohtajan ja aluepäällikön yhteisestä esityksestä.

Aluevalmentajat ja aluekouluttajat

Aluepäällikkö rekrytoi aluevalmentajat ja aluekouluttajat. Aluehallitus vahvistaa valinnat. Aluekouluttajien tehtäviin kuuluu liiton koulutusjärjestelmän mukaisten valmentajakurssien pitäminen. Aluevalmentajien ja -kouluttajien koulutus tehtäviinsä tehdään valtakunnallisissa ja alueellisissa koulutustilaisuuksissa.

Työvaliokunta

Ratkaisee aluehallituksen valtuuttamana sääntöihin liittyvät epäselvyydet ja toimii kurinpitoelimenä. Vastalauseet toimitetaan alueen toimistoon.

Erotuomariryhmä

Suunnittelee, organisoi ja toteuttaa alueen erotuomaritoimintaa yhteistyössä liiton teknisen yksikön kanssa: erotuomareiden rekrytointi ja koulutus, kilpailutoiminta.  

Kalotin tekninen toimikunta

Aluekokous valitsee kalotin teknisen toimikunnan, joka vastaa kalottitoiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja taloudesta.

Ryhmien järjestäytyminen

Aluehallitus nimeää kullekin ryhmälle puheenjohtajan. Ryhmä valitsee keskuudestaan sihteerin ja jakaa mahdolliset muut tehtävät. Aluehallitus vahvistaa tehtävät. Aluepäällikkö osallistuu ryhmien kokouksiin ja toimii tarvittaessa esittelijänä.  

Kokoukset

Aluehallitus kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. 

Työvaliokunta kokoontuu tai pitää puhelin-/sähköpostikokouksia tarvittaessa.  

Kokouksen esityslistan laatii puheenjohtaja yhteistyössä aluepäällikön kanssa. Esityslista toimitetaan kutsuttaville viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokoukseen voidaan ryhmän päätöksellä, tai puheenjohtajan ja aluepäällikön yhteispäätöksellä, kutsua ryhmän ulkopuolisia esittelijöitä.

Sihteeri kirjaa päätökset ja pitää kokouksessa pöytäkirjaa. Pöytäkirja toimitetaan ryhmän jäsenille ja aluepäällikölle viikon kuluessa kokouksesta. Eri ryhmien pöytäkirjat ja päätökset toimitetaan aluehallituksen jäsenille näiden sitä erikseen pyytäessä.

ALUEEN TYÖNTEKIJÄT

Aluepäällikkö

Vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta, organisoinnista, johtamisesta ja seurannasta. Aluepäällikön toiminnan painopiste on nuorisokoripalloilussa: koulutuspalvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa sekä lajinlevityksessä.

Toimenkuvansa mukaisesti aluepäällikkö:

-Vastaa suunnittelujärjestelmästä ja talouden hoidosta
- Tukee ja kehittää seuratoimintaa
- Vastaa nuorisokoripalloilun levittämisestä tavoitteena harrastajamäärän kasvu
- Johtaa valmennus- ja koulutustoimintaa
- Vastaa harrastekoripalloilun kehittämisestä ja levittämisestä
- Vastaa viestinnästä
- Johtaa ja koordinoi kilpailutoimintaa  

Aluepäällikkö vastaa toimiston rutiineista ja asiakaspalvelusta. Aluepäällikkö osallistuu koulutustapahtumiin, tekee kenttäkäyntejä ja edustaa Koripalloliittoa alueella. Aluepäällikkö toimii aluehallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä.

Aluepäällikkö toimii aluehallituksen alaisuudessa. Aluepäällikön esimiehenä toimii liiton toiminnan­johtaja, jolle aluepäällikkö raportoi työsuunnitelmansa, saavutetut tulokset sekä alueen taloudellisen tilanteen. Aluepäällikön työsuhdeasiat on määritelty työntekijän ja liiton välisessä työsopimuksessa liitteineen.

ALUETOIMISTO

Alueen toimisto sijaitsee Otanmäessä (urheilutalolla). Aluepäällikkö palvelee kaikissa koripalloasioissa. Alueen kaikki postitukset hoidetaan aluetoimiston kautta.
Aluepäällikkö vastaa alueen välinehankinnoista ja kalustosta.

VERKOSTOITUMINEN, SIDOSRYHMÄT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Alue toimii yhteistyössä liiton johdon, yksiköiden ja muiden alueiden kanssa sekä toimialueella toimivissa SLU:n alueiden kanssa. Alue tekee viestintä-, koulutus- ja lajinlevitysyhteistyötä SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Lapin Liikunnalta ostetaan kirjanpitopalvelut.

Alue tekee yhteistyötä koulujen ja muiden oppilaitosten kanssa.

Alueella voi olla omaa markkinointiyhteistyötä yritysten kanssa. Tämä yhteistyö on linjassa liiton markkinointiyhteistyön kanssa.  

EDUNVALVONTA

Alueen edunvalvonnasta vastaa aluepäällikkö ja alueen puheenjohtaja yhteistyössä paikallisseurojen kanssa.

KORVAUKSET, HUOMIOIMINEN JA PALKITSEMINEN  

Korvaukset

Alueen kokousten matkakulut korvataan ryhmien jäsenille (II luokan mukaisesti tai omalla autolla). 

Aluevalmentajille maksetaan kulukorvaus, korvaus kattaa matkustussäännön mukaiset kulut. Aluehallituksen tai aluepäällikön päättämänä voidaan korvata myös muita aiheutuneita kuluja.

Huomioiminen ja palkitseminen

Muusta huomioimisesta ja palkitsemisesta vastaa aluehallitus tai aluepäällikkö. Ansiomerkkiasioissa toimitaan liiton palkitsemisohjeen mukaisesti. Ansiomerkkihakemukset toimitetaan alueen toimistoon. Aluepäällikkö käsittelee hakemukset aluehallituksen valtuuttamana. Ansiomerkkihakemukset toimitetaan liiton ansiomerkkiryhmälle päätettäväksi.

VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN

Liiton arvojen ohjaamalla viestinnällä on tarkoituksena tukea hyvää olemassa olevaa toimintaa ja tavoitella vielä parempaa kehittyvää toimintaa. Viestintä sisältää myös kasvatuksellista ohjausta ja kiitosta. Alueen viestinnän toteutuksesta vastaa aluepäällikkö. Viestinnän strategian vahvistaa aluehallitus. Sähköisen viestinnän välineinä käytetään nykyaikaisia, säännöllisesti päivitettäviä laitteita ja ohjelmia. Alueen viestinnän päävälineenä käytetään Koris.netiä. Lisäksi viestitään sähköpostitse, puhelimitse sekä myös kirjeitse ja faksitse.

Koris.net

Aluepäällikkö vastaa Koris.netin alueellisten sivujen sisällöstä ja päivittämisestä.

Koris.netinsisältöjä:

Uutisia
Henkilökunta
Alueorganisaatio
Yhteystiedot
Sarjamääräykset
Tulospalvelu
Valmennus ja koulutus
Tapahtumakalenteri
Aluetiedote
Edellinen kausi
Linkkejä

REKISTERIT JA YHTEYSTIEDOT

Yhteystietorekisteriä pidetään seuraavista:
Alueen luottamushenkilöt
Seurojen puheenjohtajat, lajiyhdyshenkilöt, valmennuspäälliköt
Joukkueiden yhdyshenkilöt ja valmentajat
Erotuomarit
Aluepäällikkö vastaa yhteystietorekistereistä.
 

Joukkueen yhdyshenkilöllä on oltava rekisterissä vähintään osoite, puhelinnumero ja  sähköpostiosoite, erotuomarilla vähintään osoite ja puhelinnumero.

Yhteystietojen edelleen luovuttamiseen pyydetään lupa niitä kerättäessä.
Aluepäällikkö päättää yhteystietojen luovuttamisesta tai myymisestä.  

TALOUS

Alueen talouden vuosittaisraami määritetään liiton raamibudjetissa. Alue myy jäsenyhdistyksille koulutus- ja kilpailupalveluja. Palvelutuotteet hinnoitellaan pääsääntöisesti siten, että alueen toiminnallinen talous pysyy tasapainossa; yksittäinen tapahtuma tai koko vuoden kattava kustannuspaikkakohtainen toiminta ei tuota merkittävää voittoa tai tappiota. Alueen strategian mukaisesti ja talouden rajoissa voidaan vuosisuunnitelmaa laadittaessa määrittää myös taloudellisia painopistealueita. Liittovaltuusto päättää vuosittaisen aluekohtaisen avustuksen suuruuden. Liitto tukee alueen palvelutoimintoja tietyin yhteisinvestoinnein, mm. koulutus- ja lajinlevitysmateriaalein. Alueellisesta varainhankinnasta vastaa aluehallitus. Aluepäällikkö vastaa talouden hoidosta.

Aluehallitus seuraa taloutta Lapin Liikunnan ry toimittamien raporttien pohjalta.

Aluepäällikön laatima ja aluehallituksen hyväksymä alueen vuosisuunnitelma ja talousarvio käsitellään liittohallituksessa sekä vahvistetaan liittovaltuustossa, osana liiton vuosisuunnitelmaa ja talousarviota.

Alueen toimintaa ja taloutta valvoo liittohallitus.

Alue tekee oman tilinpäätöksensä, joka on osana koko liiton tilinpäätöstä.  Aluekokouksen valitsemat tilin­tarkastajat tarkastavat alueen tilinpäätöksen, minkä jälkeen se toimitetaan liiton tilintarkastukseen. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden myöntää liitto­valtuusto.  

KILPAILUTOIMINTA

Alue järjestää harraste- ja kuntosarjoja aikuisille sekä alueellisia nuorten sarjoja. Eri kilpailut on määritelty tarkemmin kilpailusäännöissä. Sarjatoimintaa ohjaa liiton arvot.

ERI TASOISIASARJOJA KAIKEN IKÄISILLE

Sarjoja pelataan eritasoisina divisioonina sarjamuotoisesti yksittäisinä otteluina ja/tai yksipäiväisinä turnauksina. Aluehallitus määrittelee alustavasti keväällä seuraavan kauden sarjat ja niiden välillä nousevien ja putoavien määrän. Joka sarjassa on aina nousu- ja alinta sarjaa lukuun ottamatta, putoamismahdollisuus. Nuorten sarjat pelataan vähintään kaikissa liiton määrittelemissä ikäluokissa. Aluehallitus määrittelee keväällä seuraavan kauden sarjat. 

Aluehallitus vahvistaa sarjojen pelaamismuodot, jotka kirjataan sarjamääräyksiin.  

KILPAILUSÄÄNNÖT, SARJAMÄÄRÄYKSET JA ALUEORGAANISAATION TOIMINTAOHJEET

Alueen kilpailutoiminnassa noudatetaan liiton kilpailusääntöjä. Lisäksi kilpailutoimintaa määritellään ja ohjeistetaan alueen sarjamääräyksissä(liite/linkki). Sarjamääräyksiin liittyvät lisäykset/korjaukset valmistelee aluepäällikkö yhteistyössä aluehallituksen kanssa. Sarjamääräykset hyväksyy aluehallitus.

Kilpailusäännöt julkaistaan Koris.netissä ja Säännöt ja määräykset -kirjassa, sarjamääräykset Koris.netissä ja alueen tiedotteessa. Lisäksi sarjatoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan Koris.netissä.

SARJAOHJELMAT

Aluepäällikkö laatii kunkin sarjan sarjaohjelman Koris.netin tulospalveluohjelmalla. Sarjaohjelmat on nähtävissä Koris.netissä, lisäksi ne toimitetaan joukkueiden yhdyshenkilöille postitse tai sähköisesti. 

Ottelumäärät

Otteluiden kokonaismäärä kauden aikana alueen sarjassa on aikuisilla n. 15-25, nuorilla n. 10-20. Nuorilla turnauksina pelattavissa sarjoissa huomioidaan oikean ottelumäärän lisäksi yhtälailla sopiva tapahtumien määrä.

Alueen sarja on vain yksi osa tarjolla olevasta kilpailutoiminnasta, oikealla ottelu-/tapahtumamäärällä mahdollistetaan ja kannustetaan joukkueiden osallistumista muihinkin tapahtumiin.

Kokonaisohjelmassa pitää olla myös kilpailutoiminnasta kokonaan vapaita viikkoja.

Aikataulut ja ottelurytmi

Kaikki sarjat pelataan yhteisen, ennalta määritetyn ja julkaistun ajanjakson aikana. Sarjojen pelaamis-, ilmoittautumis- ja laatimisajankohdat määritetään alueen toiminnan kokonaiskalenterissa. Sarjat pelataan pääsääntöisesti ajanjaksolla lokakuu-maaliskuu. Sarjoja ei pelata jouluna.  

Sarjojen laatimisaikataulussa huomioidaan laatiminen, tarkistaminen, erotuomarinimeäminen, ohjelmien muokkaus, postitus sekä sarjojen yhtenevät alkamisajat.Sarjat julkistetaan Koris.netissä.

Sarjaohjelmat ovat virallisia ohjelmien postituksen tapahduttua.

Yksittäisiä otteluita ja yksipäiväisiä turnauksia

Aikuisten sarjat pelataan pääsääntöisesti yksittäisinä otteluina. Nuorten sarjoissa pelataan ensisijaisesti turnausmuotoisesti, yksipäiväisinä turnauksina: kaksi/kolma ottelua/joukkue/päivä. Nuorten sarjaohjelmia tehtäessä huomioidaan talvilomat (joukkuekohtaisesti), liiton valmennustapahtumat sekä liiton muiden sarjojen ohjelmat. 

Ellei aiheuta muuten heikennystä sarjan ajastukseen, huomioidaan syyslomat sekä seurojen järjestämät liittoturnaukset; omalla alueella olevat liittoturnaukset ensisijaisesti, muuten liittoturnaukset tasapuolisesti toisiinsa nähden.  

Matkustaminen

Sarjoja tehtäessä pyritään minimoidaan turha matkustaminen.

OTTELUIDEN PELAAMINEN

Perusperiaate on, että kaikki ottelut pelataan. Luovutuksesta seuraa kuitenkin aina rikemaksu. Useammasta luovutuksesta seuraa sarjasta sulkeminen. Ottelut on pelattava sarjaohjelmassa määritellyn peliviikon aikana. Turnaukset pelataan viikonloppuna, yksittäisiä (lähi)otteluita voidaan lisäksi ja on myös suositeltavaa pelata arki-iltoina, näin edesautetaan erotuomareiden riittävyyttä ja mahdollistetaan pelaajille perheineen peleistä vapaita viikonloppuja.

Ottelusiirrot

Joukkueilla on mahdollisuus ottelusiirtoihin. Hyväksyttävät siirron syyt on määritetty sarjamääräyksissä.

Sarjavastaava antaa luvan ottelusiirrolle, sarjamääräysten rajoissa, mikäli molemmille/kaikille osallisille joukkueille siirto sopii. Sarjavastaava hyväksyy ottelusiirron, kunhan siirron yhteydessä ottelulle kyetään määrittelemään uusi peliaika. Ottelut on sovittava pelattavaksi ennen sarjojen/alkusarjojen päättymispäivämäärää. Yliajalle ei sarjavastaava voi myöntää lupaa.

Ottelusiirroista alueen sarjoissa ei peritä maksua. Alueen sarjatoiminta väistää tarvittaessa liiton valmennus- ja kilpailutoimintaa kilpailusääntöjen määrittämällä tavalla.

ILMOITTAUTUMINEN

Osallistumisoikeus

Aikuisten sarjojen osallistumisoikeus määräytyy aiemman kilpailullisen tuloksen mukaan. Nuorten sarjoihin ilmoittautuessaan seura voi itse määrittää haluamansa ikätason pelaajien sarjakohtaiset ikärajat huomioiden.

Ilmoittautuminen käytännössä

Sarjaan ilmoittautuminen määritetään sarjamääräyksissä. Ilmoittautumisohjeet julkaistaan Koris.netissä ja lisäksi seuroille postitetaan tiedote. Kirjallisen ilmoittautumisen on oltava viimeistään viimeisenä ilmoittautumispäivänä perillä alueen toimistossa. Kirjallinen ilmoittautuminen on sitova. Alue voi hylätä sarjailmoittautumisen, mikäli kirjallisen ilmoittautumisen lisäksi kilpailutoiminnan palvelumaksua eli sarjamaksua ei ole maksettu alueen seuralle lähettämän laskun eräpäivään mennessä. Joukkue voidaan tällöin poistaa sarjasta. Samoin seuran kaikki muut maksuvelvoitteet liittoon/alueelle on oltava hoidettuna (ks. Koripalloliiton kilpailusäännöt VI/6).

Ilmoittautuminen tehdään kirjallisesti joukkueiden edelliskauden yhdyshenkilöille elokuussa postitetuilla  ilmoittautumislomakkeilla, seura/joukkue voi myös tilata lomakkeen/lomakkeet alueen toimistosta. 

Palautetusta ilmoittautumislomakkeesta on selvittävä: seuran ja joukkueen nimi sekä yhdyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Lisäksi lomakkeessa kysytään valmentajan yhteystietoja sekä koti- ja vieraspelipaidan väriä.

Jälki-ilmoittautumisia ei hyväksytä (ellei katsota sen onnistuvan ilman lisävaivaa ja harmia kilpailuryhmälle, toimiston työntekijöille, erotuomarinimeäjille, muille sarjaan osallistuville).

Ilmoittautumisista kootaan kaikkien tietojen osalta yhteenveto. Ilmoittautuneet joukkueet listataan Koris.netiin alueen sivuille sarjoittain.

TULOSPALVELU

Tulospalvelu hoidetaan aluetoimistossa aluepäällikön johdolla. Kaikki ottelupöytäkirjat lähetetään aluetoimistoon. Järjestävän seuran on sarjamääräysten mukaisesti postitettava ottelupöytäkirja alueen toimistoon ottelua seuraavana arkipäivänä. Miesten II-divisioonan ottelutulos on lisäksi ilmoitettava heti ottelun jälkeen aluetoimistoon faksilla tai sähköpostilla. Lisäksi ottelutulokset ilmoitetaan lehdistölle (Kainuun Sanomat, Kaleva, Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa).

Tulokset päivitetään Koris.netiin sitä mukaan kun pöytäkirjat saapuvat alueen toimistoon. 

Pöytäkirjat, tilastointi

Pöytäkirjojen pitää olla täytetty sääntöjen ja sarjamääräysten määrittelemällä tavalla. Alueen sarjojen otteluissa ei ole muuta kuin pöytäkirjojen edellyttämää tilastointia.

EROTUOMARITOIMINTA

Alueen erotuomaritoimintaa koordinoi alueen erotuomariryhmä. Erotuomarit nimetään miesten II ja III divisioonaan. Nimeämisestä vastaavat erotuomarinimeäjät. Muiden sarjojen osalta seurat voivat käyttää oman paikkakuntansa  erotuomareita.

RIKKEET JA RANGAISTUKSET

Sääntöjen ja määräysten avulla kaikkia toimintaan osallistuvia ohjataan hyvään ja sujuvaan yhteiseen toimintaan. Tarvittaessa joudutaan sääntöjä vastaan toimiville antamaan rangaistuksia.

Rikkeet määritetään liiton kilpailusäännöissä ja alueen sarjamääräyksissä. Rikkomuksista rangaistaan liiton kurinpitosääntöjen ja alueen sarjamääräysten mukaisesti.

Sarjamääräysten erikseen erittelemät rikkeet ja rangaistukset sekä muut rikkomukset käsittelee työvaliokunta tai aluehallitus niin halutessaan.

Työvaliokunnan tai aluehallituksen tekemätrikemaksu-, kurinpito- ja sääntötulkintapäätökset ilmoitetaan rangaistulle kilpailu- ja toimintakieltotapauksissa heti puhelimitse tai sähköpostitse ja aina asianosaisille kirjallisesti viimeistään kahden päivän kuluttua päätöksestä. Asianosaisiksi katsotaan rangaistu sekä hänen seuransa/joukkueensa.Tarvittaessa päätöksestä myös tiedotetaan erikseen tapaukseen lausunnon tai vastineen antaneelle ja mahdollisesti myösjulkisesti.  

PALKINNOT

Nuorten aluefinaaleissa kolmelle parhaalle joukkueelle jaetaan mitalit.

MARKKINOINTI

Sarjatoimintaa markkinoidaan Koris.netissä ja suoraan seuroille .

LISENSSIT JA SEURASIIRROT

Seurakohtaiset lisenssilistat on nähtävissä Koris.netissä.

MAKSUT

Aluehallitus määrittelee vuosisuunnitelman yhteydessä liiton maksuja täydentävät kilpailutoiminnan maksut.

PALAUTE, ARVIOINTI JA TUOTEKEHITTELY

Aluepäällikkö raportoi kilpailutoiminnasta aluehallitukselle. Seuroille annetaan mahdollisuus antaa palautetta alueen kilpailutoiminnasta (kysely sähköisesti). Lisäksi korisnetissä (Pohjoinen alue) kohdassa on palautekaavake, johon voi antaa palautetta alueen toiminnasta.

Kauden päätteeksi aluepäällikkö kokoaa palautteet ja tekee yhteenvedon kaudesta, miettii ja tarvittaessa esittää kehitystoimenpiteitä aluehallitukselle, joka tekee tarvittavat kehitystoimenpiteet.

SARJAVASTAAVAN TEHTÄVÄT

Sarjavastaava vastaa seuraavista asioista :

Tarkistaa ja varmistaa kaikkien halukkaiden joukkueiden ilmoittautumisen ja mukanaolon eli myös mahdollisen luopumisen.

Määrittää sarjojen pelaamismuodon, huomioiden sarjan tason, joukkuemäärän ja alueellisuuden sekä muun toiminnan (valmennus, kilpailu, lomat), määritellyllä ottelumäärällä kokonaisaikataulun mukaisesti.
 

Osallistuu yksittäisten karsinta- ja aluefinaaliotteluiden järjestelyihin.

Valvoo, että ottelut pelataan otteluohjelman mukaisena aikana.

Myöntää ja kirjaa ottelusiirrot.

Tarkistaaedustuskelpoisuudet.

Valvoo ja huolehtii, että tulokset ilmoitetaan tulospalveluun.

Tarkistaapöytäkirjat.  

Kirjaa puutteet pöytäkirjoissa ja toiminnassa.

On yhteydessä joukkueisiin heti puutteita havaitessaan. Auttaa joukkueita selviytymään sarjasta hyvin ja rikkeittä.

Vastaa sarjatoimintaan liittyviin kyselyihin, neuvoo ja palvelee.

Valvoo ja viestii, että sarjat pelataan kilpailusääntöjen ja sarjamääräysten määrittämällä tavalla.

Toimii itse kilpailusääntöjen ja sarjamääräysten määrittämällä tavalla, ei tulkitse, tarvittaessa siirtää tulkinta-asiat  aluehallituksen käsiteltäväksi.  

KOULUTUS- VALMENNUS- JA LAJINLEVITYSTOIMINTA 

KOULUTUS- JA VALMENNUS

Aluepäällikkö laatii koulutussuunnitelman, jonka aluehallitus käsittelee ja hyväksyy osana muuta vuosisuunnitelmaa. Alue järjestää koulutustilaisuuksia eri tahoille. Tilaisuuksien järjestelyistä vastaa aluepäällikkö. Ellei koulutustilaisuutta ole erikseen sovittu seurakohtaiseksi, kaikista sovituista koulutustilaisuuksista tiedotetaan avoimesti kaikille seuroille ja muille kiinnostuneille. 

SEURAYHTEISTYÖ JA -KOULUTUS

Seurojen tukeminen ja kehittäminen toteutetaan liiton tuotteiden ja palveluiden avulla.

Laatujärjestelmän rakentaminen

Seurojen laatutyö aloitetaan pohjoisen alueen seurojen kanssa keväällä 2003, jolloin vähintään kolme ensimmäistä kiinnostunutta seuraa pääsee mukaan rakentamaan ja kirjaamaan oman seuransa laatujärjestelmää Koripalloliiton tuella. Aluepäällikkö on yhteydessä seuroihin.

Sinettiseurat

Alueen seuroilla on mahdollisuus hakeutua sinettiseuraksi. Aluepäällikkö ja valtakunnallinen tuotepäällikkö ovat yhteydessä kiinnostuneisiin seuroihin.

Kultainen kori

Alueen seuroja kannustetaan osallistumaan Kultainen Kori -kilpailuun ja sitä kautta pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaansa.

Valmennuspäällikköyhteistyö

Aluepäällikkö pitää yhteyttä seurojen valmennuspäälliköihin.

Seurajohtajakoulutus

Alueen seurajohtajakoulutus tapahtuu valtakunnallisten, koko liiton seurankehitysprojektien kautta.

Nuoret johtajat

Alue järjestää kysynnän mukaan nuorille tarkoitettua seuratoimintaan liittyvää  johtajakoulutusta.

Seuraillat

Seuraillat ovat mahdollisuus yhteistyöhön ja kehityskeskusteluun seuraihmisten kanssa, muun tiedottamisen lisäksi niissä on mahdollisuus viestiä ja kerätä palautetta eri toimintoihin liittyvistä asioista. Alue tarjoaa vierailuja seuroissa eri projektien muodossa. Alueen edustaja vierailee seuroissa pyydettäessä. Aluepäällikkö vastaa näiden vierailujen markkinoinnista ja ohjelmasta sekä järjestelyistä yhdessä seuran edustajan kanssa.

Joukkueenjohtajakoulutus

Joukkueenjohtajakoulutusta järjestetään kysynnän mukaan. Aluepäällikkö vastaa koulutuksesta materiaaleineen.

Toimitsijakoulutus

Toimitsijakoulutusta järjestetään kysynnän mukaan. Koulutuksesta vastaa käytännössä erotuomarikouluttajat.

Talouskoulutus

Talouskoulutusta toivovat ohjataan SLU:n aluejärjestöjen tarjoamille kursseille.

Ohjaajahaku

Ohjaajahakuprojektia toteutetaan kysynnän mukaan. Aluepäällikkö vastaa koulutuksesta.

Muu koulutus

Koris.netissätiedotetaan tarvittaessa SLU:n aluejärjestöjen tms. järjestämästä koulutuksesta.

VALMENTAJAKOULUTUS

Peruskoulutus  

Alue järjestää Koripalloliiton valmentajakoulutusta. Aluepäällikkö vastaa koulutuksen markkinoinnista ja toteutuksesta. Tutkinnot:
Lasten Koripallo-ohjaajatutkinto
Nuorten Koripallo-ohjaajatutkinto
Nuorten Koripallovalmentajatutkinto  

Valmentajakoulutustilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti huhti-syyskuussa. Kilpailukauden aikana koulutusta järjestettäessä huomioidaan/koordinoidaan koulutus- ja kilpailutoiminta. Yhden kurssin järjestämiseksi ilmoittautuneiden/hyväksyttyjen minimivahvuus on 15. Perustarjonnan lisäksi Lasten Koripallo-ohjaajatutkinto järjestetään, mikäli yksi seura kokoaa vähintään 10 osallistujaa ja kyseistä seurakohtaista kurssia kyetään markkinoimaan myös muiden seurojen edustajille. 

EROTUOMARIKOULUTUS

Alueen eri puolilla järjestetään syksyisin erotuomareiden alkeiskurssit. Kerran vuodessa järjestetään alueklinikka. Erotuomarikoulutuksien järjestämisestä vastaa erotuomariryhmä ja erotuomarikouluttajat yhteistyössä liiton teknisen yksikön kanssa.

VALMENNUS

Aluevalmennus

Aluevalmennukseen kuuluu alueleirit, alue- ja seuravalmentajien koulutus. Alueleirejä järjestetään valtakunnallisen valmennussuunnitelman mukaisesti. Alueleirit ovat esimerkillisiä valmennustapahtumia. Alueleirejä järjestetään eri puolilla aluetta. Aluepäällikkö järjestää alueleirit yhteistyössä paikallisseurojen kanssa. Alueleirien valmentajina toimivat alue- ja maajoukkuevalmentajat.

Kesäleirit

Alueen perinteinen kesäleiri Basket Summer Camp järjestetään kesäkuun alussa. Basket Summer Camp on ohjelmantäyteinen monipäiväinen koriskesäleiri, joka sisältää monipuolisia laji- ja muita urheiluharjoituksia, valikoitujen aikuisten valmentajien johdolla, turvallisissa olosuhteissa, tarjoaa oppia ja elämyksiä kaikille leiriläisille ja valmentajille.

HENKILÖSTÖKOULUTUS

Aluepäällikkö vastaa alueen henkilöstön koulutuksen järjestämisestä. Lisäksi on toiminnanjohtajan järjestämä valtakunnallinen koulutus.

KOULUTUSTAPAHTUMIEN ORGANISOINTI JA TOTEUTTAMINEN  

Alueen järjestämien koulutustilaisuuksien järjestelyistä ja olosuhteista vastaa aluepäällikkö yhteistyössä kouluttajien ja paikallisseurojen edustajien kanssa.  
Koulutusmateriaalit tuotetaan valtakunnallisen kehitystyön kautta. 
Aluepäällikkö ja kouluttajat vastaavat tapahtumakohtaisesta materiaaleista.
Aluepäällikkö ja kouluttajat vastaavat tarvittavista koulutusvälineistä.  
Kouluttajat vastaavat kunkin tapahtuman käytännön toteutuksesta.
Aluepäällikkö vastaa koulutustilaisuuksien markkinoinnista.

VALMENNUKSEN JA KOULUTUKSEN AIKATAULUTUS

Valmennus- ja koulutustoiminta tapahtuu pääosin huhti-syyskuussa. Kuitenkin joiltain, ennalta määritellyin osin toimintaa on myös kilpailukaudella. Silloin sarjatoiminta väistää koulutustapahtumia.  

LAJINLEVITYSTOIMINTA

Alueen viestinnässä seuroja kannustetaan rohkeaan kasvuun. Aluehallitus vastaa Koripalloliiton lajinlevitystoiminnoista alueella. Lajinlevitys tapahtuu pääsääntöisesti koulu- ja seurayhteistyön kautta.

Johan Pomppas! -koulukoris ja -koriskoulutoiminta

Johan Pomppas! toiminta on tarkoitettu ala-asteille (3 – 6 luokat).

Valtakunnalliseen Johan Pomppas! -tuotteeseen kuuluu:

Näytetunnit
Opettajakoulutus
Turnaustapahtumat
Materiaalit
Markkinointi
Koripallokoulutoiminnan ohjeet

Aluepäällikkö vastaa, että kysyntään vastataan resurssien puitteissa. Toimintaa markkinoidaan seuroille ja opettajille valtakunnallisesti.

Oppilaitoskoulutuksesta vastaa Koripalloliiton tuotepäällikkö.

Terveet Ympyrät

Terveet Ympyrät toiminnasta vastaa alueen yhdyshenkilö yhteistyössä valtakunnallisen tuotepäällikön kanssa. 

Terveet Ympyrät toiminta on tarkoitettu 7-8 luokan oppilaille.