Päätöksentekojärjestelmä

Liittokokous päättää toimintasäännöistä, valitsee liiton puheenjohtajan sekä liittovaltuuston valtuuston puheenjohtajan sekä liittovaltuuston jäsenet aluekokousten esitysten pohjalta .

Varsinainen liittokokous kokoontuu joka toinen vuosi loka tai marraskuussa liittohallituksen kutsusta. Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt asiat. Liittokokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään kaksi sataa ääntä. Seura voi nimetä liittokokoukseen korkeintaan 4 edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran
edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja. Äänioikeuden perusteena on, että seura on maksanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa.

Liittokokouksessa liittohallitus antaa selostuksen kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta sekä esittelee esityksen toiminnan tavoitteeksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Liittokokous määrittää myös liittovaltuuston jäsenille suoritettavat korvaukset.

Liittokokous valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, liittovaltuuston jäsenet ja heidät henkilökohtaiset varajäsenensä sekä liittovaltuuston puheenjohtajan. Lisäksi liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheen-johtajaksi ja kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Liittohallituksen on lähetettävä seuroille kutsu varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan 6 viikkoa ja viimeistään 3 viikkoa ennen kokousta. Liittokokoukselle voivat esityksiä tehdä liittovaltuusto, liittohallitus ja seurat. Seuran esitys varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi asiaksi on toimitettava kirjallisena liiton toimistoon elokuun 1. päivään mennessä. Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Päätöksen kokouksen koolle kutsumiselle tekee liittovaltuusto tai
liittohallitus. Liittokokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään 1/10-osa seuroista sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.
Liittokokouksen valmistelusta vastaa toiminnanjohtaja.

Liittovaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä hyväksyy toimintakertomuksen ja vahvistaa tilinpäätöksen. Lisäksi valtuusto päättää kilpailu- ja kurinpitosäännöistä sekä valitsee liittohallituksen jäsenet .

Liittovaltuuston ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan joka toinen vuosi varsinaisessa liittokokouksessa. Jokaiselta alueelta valitaan kaksi jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella. Näiden lisäksi alueilta valitaan yhteensä 20 jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella siten, että kultakin alueelta näin valitettavien jäsenten
määrä samassa suhteessa kuin alueen koripallolisenssien määrä on koko maan lisensseihin. Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi varsinainen liittokokous valitsee 0-5 liittovaltuuston jäsentä, joilla ei ole varajäseniä ja joiden valinta ei ole sidottu alueisiin, ja joista aluekokoukset eivät tee ehdotusta.

Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen liittovaltuuston jäsenistä. Liittovaltuuston jäsen tai varajäsen ei voi olla saman aikaisesti liittohallituksen jäsen. Liittovaltuusto kokoontuu vuosittain varsinaiseen kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja varsinaiseen syyskokoukseen marras-joulukuussa. Liittovaltuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, mikäli liittovaltuusto tai liittohallitus niin päättää. Valtuusto on
myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli 1/3-osa liittovaltuuston jäseniistä sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Liittovaltuustossa on kulullakin jäsenellä yksi ääni. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa päätetään muun muassa seuraavista asioista: hyväksytään liiton toimintakertomus, hyväksytään liiton tilinpäätös ja todetaan tilintarkastajien lausunto, hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille sekä määritetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelman
ja talousarvion rakentamista varten talouden raamit ja toiminnan painopisteet.

Varsinaista kokoustaan edeltävässä kokouksessaan liittovaltuusto nimeää enintään kolme ehdokasta liittohallituksen puheenjohtajan vaaliin.

Liittovaltuusto vahvistaa liiton kilpailu- ja kurinpitosäännöt. Kurinpito-säännöissä määritetään seurojen, seurojen jäseniin sekä muihin koripallotoimintaan osallistuvien yhteisöihin ja henkilöihin kohdistuvat kurinpito ja rangaistustoimet. Lisäksi liittovaltuusto päättää kiinteistön ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä vakuuden ottamisesta ja takaukseen menemisestä toisen puolesta. Liittovaltuusto päättää liiton alueista ja niiden lukumääristä
ja vahvistaa tarvittaessa aluetoiminnan ohjesäännön. Syyskokouksessaan liittovaltuusto joka toinen vuosi valitsee varapuheenjohtajansa sekä liittohallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Liittovaltuusto myös päättää tilintarkastajasta ja varatilintarkastajasta.

Liittovaltuusto toiminta ja taloussuunnitelmaa käsitellessään päättää seuroilta kannettavat jäsenmaksut ja kannatusjäsenmaksut, lisäksi se matkustussäännössään määrää luottamushenkilöille maksattavien palkkioiden ja matkakorvausten perusteet. Liittovaltuusto hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavalle vuodelle sekä
päättää liiton tiedotusten julkaisemisesta. Liittovaltuuston jäsenet tai liittohallitus voivat tehdä esityksiä liittovaltuustolle ja se voi ottaa ne halunsa mukaan käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Liittovaltuuston kokouksen valmistelusta vastaa toiminnanjohtaja.

Liittohallitus toimii toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, sääntöjen sekä liittokokouksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti.

Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, liiton sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Liittohallitus vastaa johtamisjärjestelmän mukaisesti kokonaisstrategian onnistumisesta, tuloksien ja talouden seurannasta sekä seurannan vaatimista toimenpiteistä, toimintaa oleellisesti
suuntaavista kehittämishankkeista ja muista sääntömääräisistä asioista, joita se ei ole delegoinut yksiköille. Liittohallitukseen kuuluvat varsinaiset liittokokouksen valitsema liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja jäseninä liittovaltuuston valitsemat 8 muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.
Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuosittain. Liittohallituksen jäsenen toimintakausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä. Liittohallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan liittohallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Liittohallituksen erityisenä tehtävä on kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niille esitettävät asiat. Liittohallituksen tulee hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta ja niitä koskevaa tilinpitoa sekä laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä
toimintakertomus. Hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa. Vahvistaa viralliset pelisäännöt. Liittohallituksen tulee valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen mukaiseksi ja sen tulee toimia muutoksen haku elimenä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä määrätyissä asioissa. Liittohallitus asettaa tarvittavat toimintayksiköt ja työryhmät hoitamaan liiton toimintaan sekä vahvistaa niille johtamisjärjestelmällä tarvittavat ohjesäännöt. Liittohallitus antaa tarvittaessa valtakirjan liiton edustajille. Liiton toimistoa ja henkilöstöä johtavan toiminnanjohtajan liittohallitus ottaa ja erottaa. Liittohallituksen tulee valvoa liiton toimintaa ja järjestää vuosittain koripalloilun suomen mestaruuskilpailut kilpailusääntöjen mukaisesti sekä päättää sarjamääräyksistä, ellei se ole delegoinut niitä yksiköittensä päätettäviksi. Liittohallitus myöntää kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen
järjestämisluvat sekä osallistumisluvat kansainvälisiin kilpailuihin ellei se ole delegoinut tehtäviä yksiköille. Erityisenä tehtävänä liittohallituksella on seurata koripallon kehitystä ja valvoa, että liiton toiminnassa noudatetaan kansainvälisen koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä. Liittohallituksen esittelijänä toimii toiminnanjohtaja ja
liittohallitukselle osoitetut asiat tulee lähettää liiton toimistoon.

Yksityiskohtaiset päätöksentekojärjestelmän periaatteet on mainittu "Säännöt ja määräykset"- kirjassa.

Liittokokouksen, liittovaltuusto sekä liittohallituksen kokouksien käytännön järjestelyistä vastaa toiminnanjohtaja yhdessä hallintosihteerin kanssa .

JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

- Vastuutettujen johtamistyötä tekevien käyttöön

PÄÄPERIAATTEET

Johtamisjärjestelmällä varmistetaan hyväksytyn vision ja strategian tavoitteiden onnistuminen. Tämä onnistuu toiminnassa mukana olevien sitouduttua tulostavoitteisiin ja yhtenäistää arvopohjaa. Toiminta ohjautuu asiakastarpeista lähtien ja tulosvastuuta ja päätöksentekoa hajauttamalla strategiaa selkeytetään toiminnan tasolla.
Toimintamalli on tulosyksiköille sekä vapautta ja vastuuta antava että vahvaa strategista otetta korostava. Vastuu toiminnasta ja taloudesta on henkilökohtaisesti kokonaisvastuutettua.
Voimavarat kohdennetaan organisaatiossa asiakaslähtöisten tavoitteiden ohjaamina.
Tunnusomaista toiminnalle on avoimuus, kannustavuus, luottamus ja suora vuorovaikutus sekä edelliseen liittyen molemminpuolinen palaute.
Tulosseurannassa ja valvonnassa tulostiedot henkilökohtaisella tasolla ja hallitustasolla samat.

ORGANISAATION PÄÄPERIAATTEET

Organisaatio on asiakastarpeisiin rakentuva kokonaisuus, missä on selkeä omistajuus. Toiminnot rakentuvat toimialojen/ yksikköjen varaan ja yhteistyöhön.
Tukipalveluja tuottavat yksiköt tukevat toimialoja, alueyksikköjä ja seuroja sekä tuottavat johtamiseen tarvittavia toimintamalleja ja raportteja vastuuyksiköille, liittohallitukselle jne.

Omistajaohjaus tapahtuu aluekokousten/ liittovaltuuston kautta sekä toimialan seurakokousten kautta. Omistajat valitsevat johtajansa ja asiantuntijansa.

Toimialojen menestystä vauhditetaan yhteisin investoinnein (lh/ lv).

Organisaatiossa on pysyväisluonteiset vastuualueet (yksikkö), joilla kokonaisstrategiaan perustuvat strategiset tavoitteet, valitut ja sovitut strategiset hankkeet ja yksilöidyt hankevastuut. Yksikköstrategiaa määrittää myös verkostokulttuurin eli keiden kanssa ollaan yhteistyössä ja mitä yhteistyötä odotetaan.

YLIN JOHTO JA TEHTÄVÄT

Liiton ylin päätöksentekojärjestelmä rakentuu aluekokouksista, liittovaltuustosta ja liittohallituksesta. Päätöksentekoelimien sääntömääräiset asiat määritetään toimintasäännöissä.

Liiton ylimmän johdon muodostavat liittohallitus, toiminnanjohtoja ja toimialojen johto (vastuullinen luottamus- tai toimihenkilö).

Toimialojen johto muodostuu omistaja-asiakkaiden edustajista ja toimialojen asiantuntijoista.

Liittohallitus vastaa:

- Kokonaisstrategian onnistumisesta
- Tuloksien ja talouden seurannan vaatimista toimenpiteistä
- Toimintaa oleellisesti suuntaavista kehityshankkeista
- Muista sääntömääräisistä asioista

Toiminnanjohtaja vastaa:

- Strategisen kehittämistyön onnistumisesta
- Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista voimavaroista:
Muodosta, kehittämisestä ja käytöstä
- Yhteistoiminta- ja edunvalvontaverkoston tehokkuudesta
- Koko liiton talouden suunnittelusta ja valvontajärjestelmästä
- Johtaa liittohallitukselle esitettävien strategioiden valmistelua ja toteutusta:
Toiminta, investoinnit, rahoitus ja henkilöstö.

TOIMIALOJEN, TUKIYKSIKKÖJEN JA ALUEYKSIKKÖJEN KESKEISET TEHTÄVÄT

- Toiminta-alueen strategisten tavoitteiden ja kehittämishankkeiden valmistelu
- Hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttaminen
- Tehokas liiton tukipalveluiden käyttö tavoitteiden saavuttamiseksi
- Toiminta-alueen tehtävien tehokas ja taloudellinen organisoituminen ja toimintatapa
- Vastata talous- ja henkilöresursseista ja budjettitavoitteiden saavuttamisesta
- Alueyksikköjen kohdalla noudatetaan lisäksi alueohjesäännön ohjeistuksia.

Toimialajohdon, tulosyksikköjohdon ja aluejohdon tehtävät:

- Vastata menestyksellisestä toiminta-alueen strategiasta
- Vastata toiminta-alueen resurssien muodostumisesta, kehittämisestä ja käytöstä
- Vastata tuloksista ja taloudesta johtoelimen puheenjohtajalle, yksikölle, liittohallitukselle tai toiminnanjohtajalle
- Valmistella ja esittää toiminta-alueensa asiat liittohallitukselle

Toimintavaltuudet

Yleistä

Vastuuntuneen johtajan ja yksilön toimintavaltuudet oikeuttavat strategisten ja toimintakauden tavoitteiden toteutukseen päätetyn raamibudjetin sisällä, ellei yksikkö tai liittohallitus toisin päätä.

Sovittujen vuositason toteutuksen muutoksista päätetään toimintayksiköissä.

Yksikkö päättää henkilövoimavarojensa suuntauksesta ja sijoittamisesta.

Talouden sitoumukset

Toiminnanjohtaja vahvistaa liittoa koskevat sopimukset vastuuhenkilöiden esityksestä.

Liittohallitus voi delegoida vastuuta ja toimivaltaa taloudellisessa päätöksenteossa toimintasääntöjen puitteissa.

TOIMIHENKILÖT

Liittohallitus nimittää toiminnanjohtajan ja hyväksyy toimihenkilövakanssit sekä vakansseihin kohdistuvat muutokset lain ja työsopimuksien mukaisesti.
Toiminnanjohtaja vastaa liiton henkilöstöstä ja henkilöstön työsuhdeasioista lain ja työsopimuksien mukaisesti. Toimihenkilövalinnat ja muut työsuhdeasiat pääsääntöisesti valmistelee toiminnanjohtajalle toiminta-alueen yksikönjohtaja.

INVESTOINNIT

Strategisista investoinneista päättää liittovaltuusto liittohallituksen esityksestä. Periaatepäätökset vuosisuunnittelua varten tehdään kevään liittovaltuustossa, missä liittohallitus esittelee toimialojen vuositason priorisoidut tavoitteet
sekä raamibudjetin suunnittelun lähtökohdaksi. Tällöin myös määritetään yhteisesti sovittavat palvelumaksut. Toimialojen toimintakauden aikana ilmenevät investointitarpeet ratkaisee liittohallitus talousarvion puitteissa.

PÄÄTÖKSENTEKO

Pääperiaatteena on delegoida päätöksenteko sinne, missä on parhaat edellytykset ja kokonaisnäkemys päätettävistä asioista.

Liittovaltuusto, liittohallitus ja aluehallitus päättävät sääntöjen määräämistä asioista.
Muut toimielimet päättävät heille delegoiduista asioista.

Liittohallitus ja muut toimielimet voivat delegoida päätöksentekoa apuelimilleen ja yksittäisille henkilöille sääntöjen ja tämän johtamisjärjestelmän määrittämissä puitteissa.

ORGANISAATION SUUNNITTELUPROSESSI

Suunnittelun lähtökohtana on onnistuminen kokonaisstrategian tavoitteissa ja toimintayksikön strategisissa tavoitteissa. Suunnittelun lähtökohtana on onnistuminen asiakaspinnalla tapahtuvissa toiminnoissa. Vuositason suunnittelun prioriteetit nousevat tulosyksiköistä ja kokonaisstrategian ohjaus tapahtuu yhteisesti sovittavin prioriteetein suunnittelun käynnistyessä ja talousraameja määritettäessä (lh/ lv).
Toiminnan ja talouden suunnittelu tapahtuu koko organisaatiossa liittohallituksen vahvistaman suunnittelujärjestelmän ja aikataulun mukaisesti.