1. EROTUOMARITARKKAILUN TAVOITTEET
Valvoa, että erotuomarit toimivat FIBA:n sääntöjen ja Suomen Koripalloliiton sääntöjen ja määräysten mukaisesti.
Kehittää erotuomaritoiminnan tasoa ja arvostusta valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Kasvattaa tuomareiden motivaatiota heidän saadessaan puolueetonta palautetta omista suorituksistaan.
Edesauttaa erotuomarien kehitystä ja etenemistä vaativimpiin tehtäviin.
Raportoida erotuomaritoiminnan osa-alueiden vahvuuksista ja heikkouksista, jotta ne saadaan koulutustilaisuuksien ohjelmaan.
Kartoittaa lahjakkaat erotuomarityypit jatkokoulutukseen.
2. OHJEET TARKKAILIJALLE
Tarkkailija ei anna kenellekään erotuomareiden toimintaa koskevia lausuntoja, ei ennen eikä jälkeen ottelun. Mikäli ottelussa on tapahtunut jotain tavallisuudesta poikkeavaa, tarkkailija kirjaa tapahtuneet ja raportoi niistä kirjallisesti yksikön päätarkkailijalle.
Tarkkailija kuuntelee erotuomaripalaverin ennen ottelun alkua, mutta poistuu heti palaverin jälkeen ja antaa tuomareille keskittymisrauhan.
3. OTTELUN AIKANA
Valitse katsomosta rauhallinen paikka. TEE ITSENÄISTÄ, ULKOPUOLISTEN VAIKUTUKSELTA VAPAATA TYÖTÄ.
Seuraa pelaajien, valmentajien ja erotuomareiden tuloa ja poistumista kentältä. Älä kiirehdi pukuhuoneeseen välittömästi vaan seuraa rauhassa päätösseremoniat.
Täytä tarkkailukaavake seuraten erotuomareitten vihellyksiä jaksoittain ja laadi arvio otteluhallinnasta. TÄytä koris.netin tarkkailulomake kahden päivän kuluessa ottelusta.
4. PALAUTEKESKUSTELU
Aloita keskustelu ulkopuolisten poistuttua pukuhuoneesta. Mikäli sivullisia tulee paikalle, keskeytä palautteen antaminen siksi aikaa.
Harkitse kuinka aloitat keskustelun. Luo positiivinen ilmapiiri.
Koska toiminta on inhimillistä ja moni ratkaisu perustuu näkemykseen tai säännön soveltamiseen, tapahtuu virheitä, mutta jokaisesta löytyy aina myös HYVIÄ PUOLIA. Älä unohda mainita niitä.
Tarkkailijoiden ei pidä pysähtyä, saati väittelemään jostakin yksityiskohdasta kovin pitkään. On pyrittävä löytämään erotuomarin perusteet niille ratkaisuille, joissa tarkkailijan oma näkemys eroaa erotuomarin näkemyksistä.
OTTELUA EI PIDÄ KÄYDÄ LÄPI SEKUNTTI – SEKUNNILTA. Tarkkoja ajankohtia voi käyttää apuna helpottamaan jonkun aiheena olevan tilanteen muistamista.
Pyri vuorovaikutteiseen palautteeseen, jossa kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiä. On oltava taito kuunnella toisiaan. Kun kokenut ja asiansa hyvin hallitseva tarkkailija huomaa liiallisen selittelyn jatkuva, hän keskeyttää sen ystävällisesti ja siirtyy seuraavaan asiaan.
Tarkkailijoiden tulee muistaa, että hän palautetta antaessaan on sillä hetkellä erotuomarin lähin kouluttaja. Annettavan palautteen tulee perustua ajankohtaiseen koulutukseen. Vain täten pystytään mittaamaan annetun koulutuksen tulokset.
Tarkkailijan on muodostettava kysymyksensä henkilökohtaisiksi. Erotuomarilta ratkaisua kysyttäessä, siihen vastaa kysymyksen kohteena oleva erotuomari, ei toinen erotuomari.
Tarkkailija tarkistaa ottelun muistiinpanot ennen pukuhuoneeseen menoa niin, että kaikki keskustelun pohjaksi aiotut asiat ovat selvillä. Pyri yhdistämään useimmin esiintyviä asioita kokonaisuuksiksi – kehittämistä kaipaavat painopistealueetja hyvät asiat.
5. KIRJALLINEN PALAUTE
Kirjallinen palaute perustuu tarkkailijan omaan näkemykseen ottelusta.
Kokemus on osoittanut, että tarkkailija saavuttaa parhaiten arvostuksen kirjoittamalla vain TOSIASIAT ja juuri niin kuin niistä on puhuttu ottelun jälkeisessä palautetilaisuudessa.
Jokaisen tarkkailijan tulee pyrkiä palautteissaan huomioimaan KOKONAISUUTEEN vaikuttavia tekijöitä ja sellaisia yksityiskohtia, joita parantamalla erotuomari voi kehittää omaa toimintaansa tulevaisuudessa.
6. ARVIOI ESIINTYMINEN, FYYSINEN OLEMUS
- ensivaikutelma
- ulkoinen olemus
- asenne peliin
- näytöt, eleet, ilmeet ja pillin käyttö
- liikkuminen
- oliko siirtymiset riittävän nopeita
- sijoittuiko tuomari parhaaseen kulmaan vihellyksissä
- palautteen vastaanottaminen
7. ARVIOI EROTUOMARIEN YHTEISTYÖ
Erotuomareiden yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys toiminnan onnistumiseen. Tarkkailija arvioi yhteistyön onnistumista parina ja sen vaikutuksesta ottelun positiivisen kokonaiskuvan syntyyn seuraavasti:
- Toimivatko erotuomarit parina (onko sopiva pari)
- Vastasiko liikkuminen mekaniikasta annettuja ohjeita
- Tapahtuiko ristikkäisiä ratkaisuja
- Oliko keskinäinen yhteisymmärrys hyvä
- Omien vastuualueiden hoito / Tuliko ”apuja”
- Virhevihellysten jakauma (askeleet, 3 s, yms.) (”vihelsikö toinen kaikki”)
- Oliko virhevalinnat samalla aaltopituudella
8. ARVIOI OTTELUN VIRHEET JA RIKKOMUKSET
- Heittotilannevirheet
- 1 vastaan 1 tilanteet
- Hand – Check
- Puolustajan / hyökkääjän asema
- Estäminen – törmääminen
- Väärät skriinit
- Levypallotilanteet
- Rikkomukset (askeleet ym)
9. KOKONAISVAIKUTELMA
Perustele lyhyesti omaa näkemystäsi siitä, millaisen kuvan erotuomarit jättivät itsestään kyseisen ottelun johtajina ja millä keinoilla he hallitsivat ottelua.
10. LUOKITTELE OTTELUHALLINNAN VAIKEUSASTE
| 5 |
KIITETTÄVÄ |
Onnistunut suoritus. Ensiluokkainen ottelun hallinta ja hyvä virhevalinta, mikä koostui hyvästä asenteesta ja auktoriteetistä. |
| 4 |
HYVÄ |
Tämän esityksen perusteella voi suositella vaativampia tehtäviä. Selvästi keskiarvon yläpuolella. |
| 3 |
TYYDYTTÄVÄ |
Keskivertosuoritus. ei valmis vaativampiin tehtäviin. |
| 2 |
VÄLTTÄVÄ |
Keskivertoa selkeästi huonompi suoritus. Aiheuttaa pääsarjoissa kouluttajan yhteydenoton. |
| 1 |
HEIKKO |
Suuria puutteita ja vaikeuksia ottelun hallinnassa tai ei minkäänlaista ottelun hallintaa. Heikko taso ja vaikeuksia lähes jokaisella osa-alueella. Tarvitsee jatkokoulutusta. |
|
