Urheilulukiokokeilu käynnityi maassamme kolmetoista vuotta sitten 1986 kuudessa lukiossa ja siitä neljän vuoden kuluttua vuonna 1990 kokeiluun tuli mukaan kuusi uutta lukiota. Vuonna 1994 opetusministeriö vahvisti näille 12 lukiolle, n.k. urheilulukioille, valtakunnallisen erityislukiotehtävän. Kokeilusta saadut hyvät tulokset sekä opiskelun että urheiluvalmennuksen osalta puolsivat toiminnan vakinaistamista. Valmennuksen laadusta vastaa valtakunnallinen lajiliitto ja toimintaa koordinoi valtakunnallinen seurantaryhmä Suomen Olympiakomitean johdolla.

Urheilulukiotoiminnan tavoitteet

Urheilulukiossa nuorella on mahdollisuus suorittaa samanaikaisesti lukion oppimäärä ja urheilla omien tavoitteidensa mukaisesti. Kokemus ja tutkimustulokset ovat osoittaneet, että urheilulukio antaa joustavuudellaan tähän hyvät mahdollisuudet. Urheilulukiossa hyväksytään, että urheilija on leireillä ja kilpailumatkoilla usein pitkiäkin jaksoja, jolloin opetus voidaan järjestää korvaavilla vaihtoehdoilla. Urheilulukiossa korostuu myös omatoimisen opiskelun merkitys. Urheilulukiossakin opiskelevan urheilijan ensisijainen tehtävä on suoriutua koulusta omien kykyjensä mukaisesti rimaansa alittamatta ja samalla valmentautua systemaattisesti.

Valmennuksellinen lähtökohta on tarjota urheilulukiota käyville lahjakkaille nuorille korkeatasoista valmennusta hyvissä olosuhteissa. Saattamalla yhteen ikäluokkansa parhaita saman lajin taitajia luodaan terve ja kehittävä kilpailutilanne nuorille, mikä voi parhaimmillaan motivoida entistäkin parempiin tuloksiin niin urheilussa kuin opinnoissa. Nuorten urheilijoidemme hyvään kansainväliseen kilpailumenestykseen on urheilulukiotoiminnalla ollut oma tärkeä merkityksensä.

Oppilasvalinta

Urheilulukioiden oppilaat valitaan pääasiassa keskiasteen yhteishaun yhteydessä. Koulukohtaiset erot selviävät koulun antamien tietojen yhteydestä. Urheilulukioiden valintakriteerit poikkeavat muiden lukioiden valintaperusteista. Urheilulukioon pyrkijöille annetaan pisteitä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvosta ja urheilusaavutuksista. Lisäksi pyrkijät saavat koulun lajiohjelman tai mahdollisen pääsykokeen perusteella annettavia soveltuvuuspisteitä. Pisteytysperiaatteet muuttuivat opetusministeriön ja Opetushallituksen päätöksellä vuonna 1999. Uusia valintaperusteita sovelletaan urheilulukioissa ensimmäisen kerran vuoden 2000 yhteishakuun.

Urheilulukioilla on oma erillinen koodinsa, joka on merkittävä valintakorttiin.

Jos oppilas esimerkiksi ulkomailla opiskeltuaan pyrkii Suomeen lukioon, hänen tulee sisäänpääsypisteiden varmistamiseksi ottaa yhteyttä asianomaiseen kouluun.

Valintakriteerit

Oppilaan teoreettinen maksimipistemäärä on 20 pistettä, jotka muodostuvat keskiarvopisteistä (maksimi 10 pistettä) ja urheilu- ja soveltuvuuspisteistä (maksimi 10 pistettä).

• Keskiarvopisteet: Keskiarvopisteiksi lasketaan hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ja liikunnan arvosanoista muodostuva keskiarvo. Keskiarvo lasketaan sadasosan tarkkuudella. Oppilaitos voi lisäksi edellyttää oppilaitoskohtaisen minimikeskiarvon ylittämistä.
• Urheilu- ja soveltuvuuspisteet: Urheilu- ja soveltuvuuspisteet määräytyvät oppilaitoksen ja hakijan harrastaman lajin valtakunnallisen lajijärjestön yhteistyönä. Hakija voi saada urheilullisista ansioistaan ja urheilulahjakkuudesta 1-7 pistettä ja oppilaitoksen harkinnan mukaan lisäksi korkeintaan kolme (0-3) soveltuvuuspistettä.
• Valintakokeet: Joissakin lajeissa ja kouluissa järjestetään erikseen valintakokeet. Valintakokeista on oppaassa mainittu koulukohtaisesti. Jos valintakoe järjestetään keväällä myöhemmin päätettävänä ajankohtana, siitä ilmoitetaan asianomaisille hakijoille.

Päivitetty listan ammatillisista oppilaitoksista löytyy Suomen olympiakomitean nettipalvelusta osoitteesta http://www.noc.fi/nuoret/urheilu_ja_opiskelu/urheiluoppilaitokset/.