Seuraavassa tiivis katsaus uudistuneeseen nuorten maajoukkuejärjestelmään, joka on täysmittaisesti käytössä syksyllä 2008.
Tavoitteet
Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on:
- Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin
- vähintään yksi/ikäluokka
- viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen
- Synnyttää ammattikoripalloilijoita
- Kaikki maajoukkueet pelaavat EM-kisojen A-tasolla
- Luoda edellytykset aikuismaajoukkueiden menestykselle – aikuismaajoukkueemme ovat heijastuma koko suomalaisen koripalloilun toiminnan laadusta
Lisäksi maajoukkueet vaalivat urheilun sisäänrakennettua dynamiikkaa ”Be as good as you can be”. Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on, että jokainen pelaaja saavuttaa oman koripallopotentiaalinsa.
Neljä linjaa
Nuorten maajoukkueiden kilpailutoiminta painottuu kesälle, mutta nykypäivän huipulle tähtäävä koripallovalmennus on ympärivuotista. Valmentautumista suoritetaan neljässä linjassa:
| 1) |
|
Maajoukkueet. Kesät ovat maajoukkueaikaa, jolloin 5 ikäluokkaa valmistautuu EM-kisoihin. Ikäluokat ovat 16- ja 18-vuotiaat tytöt ja pojat sekä 20-vuotiaat miehet. Koripalloliitto tukee taloudellisesti maajoukkueiden toimintaa niin paljon kuin mahdollista, porrastetusti siten, että tuki kasvaa pelaajan kehittymisen ja iän myötä. Kunkin maajoukkueohjelman pituus n. 6 viikkoa. Leirien ja ottelujen väliset tauot ovat maksimissaan 3-(4) päivää ja harjoitusotteluita pelataan 6-10 kpl ennen kisoja. Lisäksi 16- ja 18-vuotiaat osallistuvat vuodenvaihteessa Baltic Sea Cupiin ja keväällä PM-kisoihin. |
| |
|
|
| 2) |
|
Paikalliset maajoukkueleirit. Leireillä valmennetaan sarjakauden aikana 13-18-vuotiaiden ehdottomia huippulupauksia ja evästetään heidän päivittäisharjoitteluaan. Näin varmistetaan, että maajoukkuevalmentajat pysyvät jatkuvassa yhteydessä pelaajiin myös sarjakauden aikana ja pystyvät seuraamaan pelaajien kehitystä. Lisäksi leireillä annetaan harjoitusmallit seuravalmentajille ja ylläpidetään vuorovaikutusta pelaajien seuravalmentajien kanssa. |
| |
|
|
| 3) |
|
Alle 15-vuotiaiden maajoukkue. Niin sanottu sisääntulomaajoukkue on maajoukkueuran ensimmäinen porras. Toimintaan seulotaan pelaajat All Star –leirityksen avulla. Sisääntulomaajoukkueessa painopisteet on opettaa pelaajia harjoittelemaan sekä kartoittaa pelaajapotentiaalia. Leirityksen aikana myös valmistetaan pelaajia tulevaisuuden maajoukkuekesiä varten. Maajoukkuekesän päätteeksi sisääntulomaajoukkueet pelaavat kaksoismaaottelut Ruotsia tai Viroa vastaan. Maaottelut pyritään järjestämään aikuisten maaotteluiden esiotteluina. Toiminta on omarahoitteista eli liitto ei tue tällä hetkellä taloudellisesti toimintaa. |
|
|
|
| 4) |
|
All Star -leiritys 13-14-vuotiaille. Liitto järjestää vuosittain neljä leiriä, joissa kartoitetaan pelaajapotentiaalia ja seulotaan pelaajat alle 15-vuotiaiden maajoukkuetoimintaan. Ikäluokkien kaksi ensimmäistä All Star –leiriä (n. 80 poikaa ja tyttöä/leiri) järjestetään kesällä. Näille kesäleireille voi ilmoittautua haastajaksi. Itsenäisyyspäivänä järjestettävälle leirille kutsutaan edellisten leirien perusteella n. parasta 60 poika- ja tyttöpelaajaa. Tammi-helmikuun vaihteessa pidettävälle leirille kutsutaan n. 40 pelaajaa. Leiriltä valitaan pelaajat alle 15-vuotiaiden maajoukkuetoimintaan ja siten nuorten maajoukkueputkeen. Alle 15-vuotiaiden maajoukkuetoiminta käynnistyy huhti-toukokuun testileirillä, jolle kutsun saa 25-30 poikaa ja tyttöä. All Star -leirit ovat omarahoitteisia eli liitto ei tue taloudellisesti toimintaa. |
Lisäksi Koripalloliiton kaikki maajoukkuevalmentajat huolehtivat siitä, että ns. ”late bloomerit” saavat sen ansaitessaan kutsun oman ikäluokkansa maajoukkueleirille.
|
|