Tilastoinnin perustoimenpiteet 2007-2008

Koripalloilun kansainvälinen kattojärjestö FIBA julkaisi pelitilastoinnin uudet tulkintaohjeet vuonna 2006 ja ne otettiin Suomessa samana vuonna käyttöön.

 oska myöhemmin esiintyvien tilannetulkintojen lisäksi tilastointiin liittyvät myös. ns. rutiinitoimenpiteet, niin haluamme muistuttaa, että kotimaisissa sarjaotteluissa tilastoijan on luonnollisesti varmistettava se, että myös pelin perustiedot kirjataan. Näitä ovat:

• pelin sarjataso
• pelipaikka ja päiväys
• joukkueiden nimet
• erotuomareiden nimet
• pelaajien nimet (etu- ja sukunimi) ja pelinumerot
• aloitusviisikot
• pelaajavaihdot ottelun aikana peliaikoineen
• pelaajien virheet (virheiden kohteeksi joutuneet pelaajat, ei tilastoida tällä hetkellä)
• joukkueriville tulevat virheet (kuten valmentajalle, penkkimiehistölle tai esimerkiksi kentältä viiden virheen tai diskauksen vuoksi poistetun pelaajan ns. ”kuudes virhe”)

Pelitilanneheitot

Pelitilanneheitto (field goal attempt = FGA) merkitään pelaajalle aina, kun hän yrittää heittää tai ”tipata” pelissä olevaa palloa vastustajan koria kohti tehdäkseen korin. Pelitilanneheittoa ei merkitä, jos pelaajaa rikotaan heittosuorituksen aikana ja pallo menee ohi tai kori hylätään.

Heittäjän tai kenen tahansa muun pelaajan tehdessä rikkomuksen tai virheen sen jälkeen, kun pallo on irronnut (kädestä), merkitään heittäjälle pelitilanneheitto.

Pelitilanneheittoa ei merkitä heittäjälle, mikäli kori hylätään hyökkäävän pelaajan korin häirinnän vuoksi. Tässä tapauksessa rikkomuksen tehneelle pelaajalle merkitään menetys ja puolustaneelle joukkueelle joukkuelevypallo.

Pelitilannekori (field goal made = FGM) merkitään pelaajalle aina, kun pelitilanneheitto johtaa koriin tai kori hyväksytään puolustavan pelaajan sääntöjenvastaisen heiton häirinnän johdosta.

Mikäli pelaajaa rikotaan hänen heittosuorituksensa aikana ja pallo menee koriin, on pelaajalle merkittävä pelitilannekori.

Pelitilanneheittoa ei merkitä, mikäli heittäjä, hänen joukkuetoverinsa tai puolustavan joukkueen pelaaja syyllistyy rikkomukseen tai virheeseen ennen pallon irtoamista (kädestä). Erotuomari näyttää tällaisessa tilanteessa joko rikkomuksen tai virheen merkit sekä korin tai tilanteen hylkäyksen merkit. Tämä tarkoittaa, ettei pallo ollut lähtenyt heittäjän kädestä ennen rikkomusta, joten myöskään pelitilanneheittoa ei merkitä pelaajalle.

Mikäli puolustavan joukkueen pelaaja tekee vahingossa oman korin, merkitään pelitilannekori hyökkäävän joukkueen kentällä olevalle kapteenille tai lähimmälle hyökkäävälle pelaajalle.

Hyökkäävän pelaajan ”tippauksesta” merkitään pelitilanneheitto (ja hyökkäyslevypallo), mikäli pelaaja ”tippaa” hallitusti. Mikäli ”tippauksesta” syntyy kori, voidaan sen olettaa tapahtuneen hallitusti.

Torjutuista heitoista merkitään pelitilanneheitto, mikäli hyökkäävä pelaaja oli heittämässä torjunnan tapahtuessa. Mikäli hyökkääjän heittoyritys jää tilanteessa kyseenalaiseksi, tulkitaan tilanne niin, ettei heittoyritystä tapahtunut. Heittämistilanteelle on ominaista ylös- ja/tai eteenpäin suuntautuva liike koria kohtia sekä aikomus korintekoon.

1.1        Esimerkkejä

1.     Punainen 10 heittää, mutta rikkoo Sinistä 12 a) ennen kuin pallo on lähtenyt kädestä b) pallon lähdettyä kädestä.

a)     Punaiselle 10:lle ei merkitä pelitilanneheittoa, vaan pallonmenetys (offensive foul) sekä virhe.

b)     Punaiselle 10:lle merkitään pelitilanneheitto ja virhe sekä Siniselle joukkueelle joukkuelevypallo.

Epäselvissä tilanteissa on erityisesti syytä tarkkailla tuomarin näyttöjä. Mikäli virhe tapahtui ennen heittoa, ilmoittaa tuomari virheen palloa hallussa pitävän pelaajan tekemäksi. Mikäli virhe tapahtui pallon irtoamisen jälkeen, tuomari ei ilmoita virheen olevan pallollisen pelaajan tekemä.

2.     Kun pelitilannekori tehdään vahingossa vastustajan hyväksi puolustavan joukkueen koskettua palloa viimeiseksi:

a)     Jos kosketus oli torjuntayritys, mutta ei muuttanut heiton suuntaa, kosketus jätetään huomioimatta. Jos kori hyväksytään, ei torjuntaa voida merkitä.

b)     Jos puolustavan joukkueen pelaaja koskettaa palloa, joka olisi selkeästi menossa ohi korin, eikä puolustava joukkue saa pallon hallintaa, pelitilannekori merkitään kentällä olevalle kapteenille tai lähimmälle hyökkäävälle pelaajalle. Molemmissa tapauksissa tilastoijan on tiedettävä kenelle pöytäkirjassa kori merkittiin.

Vapaaheitot

Vapaaheitto (free throw attempt = FTA) merkitään pelaajalle aina, kun hän yrittää heittää vapaaheittoa, ellei vapaaheitossa vihelletä rikkomusta puolustavalle pelaajalle ja pallo menee ohi.

Pelaajalle ei siis merkitä vapaaheittoa, jos vapaaheittoon vaikuttaa vastustajan sääntöjen vastainen toiminta ja vapaaheitto epäonnistuu. Onnistunut vapaaheitto (free throw made = FTM) merkitään pelaajalle aina, jos pöytäkirjaan on pelaajalle merkitty yksi piste.

Jos vapaaheittotilanteessa tapahtuu rikkomus, on tilastoijan oltava tarkkana, mitä erotuomarit tuomitsevat, kuka tuomittiin rikkomuksen tekijäksi ja mitä siitä seurasi.

Esimerkkejä

1.     Punainen 10 on heittämässä jälkimmäistä kahdesta vapaaheitostaan. Sininen 10 tekee rikkomuksen astumalla viivalle ennen kuin heitto irtoaa punaisen 10:n kädestä.

Jos heitto onnistuu, Punaiselle 10:lle merkitään onnistunut vapaaheitto. Jos heitto ei mene koriin, Punaisen 10:n vapaaheitto uusitaan ja ensimmäinen jätetään huomioimatta.

2.     Sininen 4 heittää ensimmäistä kahdesta vapaaheitostaan, mutta astuu yli vapaaheittoviivan ennen kuin pallo osuu rautaan.

Siniselle 4:lle merkitään epäonnistunut vapaaheitto huolimatta meneekö pallo koriin vai ei. Jos heitto on jälkimmäinen kahdesta vapaaheitosta, Siniselle 4:lle merkitään epäonnistunut vapaaheitto ja Punaiselle joukkueelle joukkuelevypallo.

3.     Sininen 10 on heittämässä jälkimmäistä kahdesta vapaaheitostaan. Heiton aikana Sininen 12 tekee rikkomuksen astumalla viivan yli ennen kuin pallo on irronnut Sinisen 10:n kädestä.

Jos heitto onnistuu, Sininen 10:lle merkitään onnistunut vapaaheitto. Jos heitto ei mene koriin, Sininen 10:lle merkitään epäonnistunut vapaaheitto ja Punaiselle joukkueelle joukkuelevypallo.

Levypallot

Levypallo on kontrolloitu heittoyrityksen jälkeinen pallon hallinta. Levypallo syntyy kun:

• saavutetaan ensimmäisenä kontrolloitu pallon hallinta, vaikka pallo olisi ensin osunut useampaan käteen, pompannut tai vierinyt kentällä
• yritetään ”tipata” kori
• ohjataan pallo hallitusti joukkuetoverille

Heiton ei tarvitse osua rautaan tai levyyn, jotta levypallo syntyisi.

Kun pelaaja ohjaa pallon kohti joukkuetoveriaan, on päätettävä oliko ohjaus hallittu vai ei. Mikäli ohjaus on selvästi tarkoituksellinen, merkitään levypallo ”ohjaajalle”. Jos tilastoija pitää ”ohjausta” esim. vain yrityksenä tyhjentää korin läheinen alue, merkitään levypallo pelaajalle, joka saa pallon haltuunsa.

Kuten “pelitilanneheitto” –kohdassa mainitaan, hyökkäävän joukkueen pelaajalle, joka yrittää hallitusti “tipata” pallon koriin, merkitään hyökkäyslevypallo ja pelitilanneheitto. Jos pallo menee koriin, tulkitaan ”tippaus” aina hallituksi.

Kun heitto torjutaan, mutta pallo ei kuole, merkitään levypallo pelaajalle, joka ensimmäisenä saa pallon haltuunsa torjunnan jälkeen. Muista, että pallon ei tarvitse koskettaa rautaa tai levyä, jotta levypallo syntyy.

Levypallot on jaettu hyökkäys- ja puolustuslevypalloihin. Joukkuelevypallo (hyökkäys- tai puolustuslevypallo) merkitään joukkueelle, joka saa pallon hallinnan, kun pallo menee ulos kentältä pelitilanneheiton seurauksena.

Esimerkkejä

1.     Ohiheiton seurauksena Punainen 10 ja Sininen 12 ottavat pallosta kiinni yhtä aikaa, jolloin vihelletään ylösheitto.

Levypallo merkitään pelaajalle, joka saa pallon hallinnan pallonhallintanuolen mukaisesti.

2.     Ohiheiton jälkeen Punainen 10 hyppää ja ottaa pallon kiinni, mutta kaatuu ja menettää pallon hallinnan.

Levypallo merkitään Punaiselle 10:lle, jos pallo oli hyppääjän hallussa ennen kaatumista. Jos pallo joutuu vastustajalle, pelaajalle merkitään myös menetys (ball handling).

3.     Ohiheiton jälkeen Sininen 10 ottaa pallon kiinni samanaikaisesti kun Punainen 12 rikkoo häntä.

Tilastoijan on päätettävä oliko pallo Sinisen 10:n hallussa edes hetken ennen virheen tapahtumista. Jos oli, niin levypallo Siniselle 10:lle. Jos Sinisellä 10:llä ei ollut pallon hallintaa, merkitään Siniselle joukkueelle joukkuelevypallo.

4.     Sininen 10 hyppää ja yrittää heittää, mutta Punainen 12 torjuu hänet ennen kuin pallo irtoaa Sinisen 10:n kädestä. Sininen 10 tulee maahan pallon kanssa ja hänelle tuomitaan askelrikkomus.

Sininen 10 yritti heittää ja heitto torjuttiin. Epäonnistunutta heittoa seurasi levypallo ennen kuin rikkomus tapahtui. Tilastomerkinnöiksi tulee: pelitilanneheitto Sininen 10, Torjunta Punainen 12, Hyökkäyslevypallo Sininen 10, Menetys Sininen 10.

5.     Ohiheiton jälkeen Sininen 10 ja Punainen 10 tavoittelevat palloa yrittäen saada sen haltuunsa. Punainen 10 on viimeinen, joka koskee palloa ennen kuin se menee ulos kentältä.

Siniselle joukkueelle merkitään joukkuelevypallo, ellei Punainen 10 saanut hallitusti palloa haltuunsa.

Syötöt

Syötöksi merkitään syöttö, joka johtaa suoraan joukkuetoverin korintekoon (pelitilannekori). Pelaajalle merkitään syöttö, kun hän syöttää viimeisen syötön (ei toiseksi viimeisen), jonka ansiosta kori onnistuu. Vain yksi syöttö voidaan merkitä koria kohden.

Syöttö merkitään, kun syötetään joukkuetoverille, joka tekee korin – tarkoituksenaan heittää välittömästi ja tarkoituksen säilyessä aina heittoon asti. Syöttö merkitään myös, jos heittäjällä kuluu aikaa tasapainon korjaamiseksi tai liikkeen tekemiseen ennen heittoa.

Syöttöä ei merkitä, kun pallo syötetään pelaajalle, joka on hyvässä heittopaikassa, mutta päättää tehdä muun liikkeen ennen heittoa. Onnistunut kori on tällöin täysin heittäjän ansiota – ei syöttäjän.

Heiton etäisyydellä tai heiton valinnalla ei ole merkitystä syöttömerkinnöissä. Korintekijän kuljetuksen määrälläkään ei ole merkitystä, vaan sillä miten kuljetus vaikutti korin onnistumiseen. Esimerkkinä syöttö keskikentällä olevalle pelaajalle, joka kuljettaa suoraan korille onnistuneeseen Lay upiin, merkitään syötöksi. Jos pelaajan täytyy kuitenkin muuttaa suuntaa ohittaakseen puolustajan, ei syöttöä merkitä.

Pääsääntönä syöttö merkitään, jos kori aiheutuu enemmän syötön kuin heittäjän ansiosta. Kun kori on pääosin heittäjän ansiota, ei syöttöä merkitä.

Syöttöä ei merkitä pelkästään siksi, että se oli viimeinen syöttö ennen korin syntymistä tai vain siksi, että se oli “hyvä syöttö”. Syötön merkitsemisessä on arvioitava heittäjän tekemä työmäärä heiton onnistumiseksi sekä heittäjän valmius heiton tavoittelussa.

Esimerkkejä

1.     Puolustuslevypallon jälkeen Punainen 10 syöttää pitkän syötön Punaiselle 15:lle, joka heittää vapaan lay upin ohi, mutta tekee levypallosta välittömän korin.

Ei syöttöä, koska syötön ja korin välissä oli pelitilanneheitto ja hyökkäyslevypallo.

2.     Punainen 10 syöttää Punaiselle 15:lle, joka epäröi, miettii syöttääkö leikkaavalle Punaiselle 21:lle, minkä jälkeen heittää itse korin.

Ei syöttöä.

3.     Punainen 10 syöttää Punaiselle 15:lle, joka pomputtaa kerran saadakseen tasapainon ja heittää korin.

Syöttö merkitään Punaiselle 10:lle, jos Punainen 15 säilyttää pyrkimyksen heittoon.

4.     Punainen 15 syöttää upean koko kentän poikkisyötön Punaiselle 7:lle, joka ojentaa pallon Punaiselle 4:lle helppoon onnistuneeseen lay upiin.

Vaikka Punaisen 15:n syöttö oli ratkaisevin, niin se ei ollut viimeinen koriin johtava syöttö. Syöttö merkitään Punaiselle 7:lle.

5.     Punainen 10 syöttää Punaiselle 15:lle, joka tekee heittoharhautuksen, kääntyy pivotin, ottaa pompun ja donkkaa korin.

Useissa tapauksissa EI syöttöä merkitä, sillä vastaanottava pelaaja teki kaiken työn.

Torjunnat

Torjunta merkitään, kun pelaaja selvästi muuttaa pelitilanneheiton suuntaa ja heitto menee ohi. Torjunnalla merkitään selvä puolustajan aiheuttama pelitilannekorin estäminen.Torjuntaan ei vaikuta, onko pallo irronnut heittäjän kädestä vai ei.

Joissain tapauksissa, kun palloon lyödään ennen kuin se on irronnut heittäjän kädestä ja puolustaja saa pallon, on tilastoijan harkittava, onko kyseessä riisto vai torjunta. Tällaisessa tapauksessa, kun heitto on torjuttu yli hartialinjan, kyseessä on torjunta. Kun heitto on torjuttaessa alle hartialinjan, kyseessä on riisto. Epäselvissä tilanteissa merkitään riisto.

Torjunnasta seuraa aina levypallo. Jos pallo menee torjunnasta ulos kentältä, merkitään joukkuelevypallo.

Torjunta merkitään ainoastaan, jos sillä estetään selvästi korinteon onnistuminen. On hyvä muistaa, että kun pallo menee koriin, niin torjuntaa ei merkitä, vaikka palloon olisi heitettäessä koskettu.

Esimerkkejä

1.     Punainen 10 heittää ja Sininen 7 osuu palloon yrittäessään torjua heittoa. Pallo menee silti koriin.

Koska pallo meni koriin, ei Sinisen 7:n kosketus vaikuttanut riittävästi heittoon. Jätetään kosketus huomioimatta. Tilastoidaan Punaiselle 10:lle pelitilannekori. Siniselle 7:lle ei merkitä torjuntaa.

2.     Punainen 10 nousee donkkiyritykseen, mutta Sininen 7 lyö pallon pelaajan vyötärönkorkeudelta ennen kuin pallo irtoaa Punaisen 10:n käsistä. Sininen 12 saa pallon haltuunsa.

Sininen 7 saa riiston ja Punainen 10 menetyksen, koska pallo viedään hartioiden alapuolelta.

3.     Punainen 10 ajaa korille, kun Sininen 7 lyö palloa. Pallo ajautuu Siniselle 12:lle.

Jos Punainen 10 ei ollut heittämässä, merkitään menetys Punaiselle 10:lle ja riisto siniselle 7:lle. Jotta voidaan tilastoida pelitilanneheitto, torjunta, jne., on oltava varma Punaisen 10:n heittoyrityksestä.

Riistot

Riistoksi merkitään puolustavan pelaajan onnistunut, aggressiivinen yritys, joka johtaa vastustajan pallonmenetykseen. Riistoa ei merkitä, jos pallo kuolee ja peli jatkuu puolustavan joukkueen sisäänheitolla. Ainoa tapaus, jolloin riisto merkitään pallon kuollessa ja pelin jatkuessa sisäänheitolla, on silloin kun puolustava pelaaja aiheuttaa kiistapallon ja heidän joukkueellaan on pallonhallintavuoro pallonhallintanuolen osoittamana.

Aina kun riisto merkitään puolustavan joukkueen pelaajalle, on menetys merkittävä hyökkäävän joukkueen pelaajalle. (Päinvastaisessa tapauksessa taas ei vastaavaa sääntöä ole: Menetystä ei aina seuraa riisto. Kyseessä on voinut olla rikkomus, epäonnistunut syöttö ulos kentältä tai hyökkääjän virhe). Tilastoijan on ymmärrettävä, että pallonriisto on todellakin tapahtunut riiston merkkaamiseksi.

Puolustavalle pelaajalle merkitään riisto, kun hän:

• Riistää pallon vastustajan kuljetuksesta tai kädestä
• Katkaisee vastustajan syötön
• Lyö/ohjaa pallon hyökkääjän hallusta tai syötöstä siten, että
  • pallo menee suoraan omalle joukkuetoverille
  • irtopallon ottaa haltuun oma joukkuetoveri tai
  • irtopallon ottaa yhtä aikaa hyökkääjä ja puolustaja, mistä tuomitaan ylösheitto ja vuorohallintanuoli osoittaa pallon puolustavalle joukkueelle

Pallon lyöminen tai ohjaaminen ei tarvitse olla hallittua.

Pääsääntönä on, että tilastoija palkitsee riistolla sen puolustavan pelaajan, joka aiheutti riiston. Riistoa EI merkitä, kun pelaajaa rikotaan hyökkääjän virheessä tai kun pelaaja aiheuttaa hyökkääjälle rikkomuksen (esim. askelrikkomuksen tai palautuksen).

Esimerkkejä

1.     Punainen 10 kuljettaa, kun häntä tiukasti puolustava Sininen 7 pakottaa hänet ulos kentältä.

Punaiselle 10:lle merkitään menetys (ball handling), mutta Sininen 7 ei saa riistoa, vaikka hän aiheuttikin Punaisen 10 menetyksen. Tilanteessa pallo kuolee ja peli jatkuu sivurajalta.

2.     Punainen 10 kuljettaa, kun Sininen 7 lyö pallon Siniselle 12:lle.

Tilastoihin merkitään menetys (ball handling) Punaiselle 10:lle ja riisto Siniselle 7:lle.

3.     Sininen 7 painostaa jatkuvalla aggressiivisella puolustuksella Punaista 10:ä pakottaen tämän rikkomukseen.

Tilastoihin merkitään menetys (violation) Punaiselle 10:lle, mutta ei riistoa Siniselle 7:lle.

4.     Sininen 7 häiritsee Punaisen 4:n syöttöä Punaiselle 6:lle, joka yrittää pelastaa tilanteen, mutta onnistuu vain lyömään pallon ulos sivurajasta. Peli jatkuu Sinisen joukkueen sivurajaheitolla.

Tilastoihin merkitään menetys (bad pass) Punaiselle 4:lle, mutta ei riistoa Siniselle 7:lle.

5.     Sininen 7 häiritsee Punaisen 4:n syöttöä Punaiselle 6:lle niin, että pallo vierii kentällä. Palloon ehtivät yhtä aikaa Punainen 6 ja Sininen 14. Tilanteesta tuomitaan ylösheitto. Pallonhallintanuoli osoittaa Sinisen sisäänheittoa.

Tilastoihin merkitään menetys (bad pass) Punaiselle 4:lle ja riisto Siniselle 7:lle. Punainen 6, Sininen 14 ja Sininen 10 eivät saa tilastomerkintöjä. Jos Punainen joukkue olisi saanut pallonhallinnan, ei tilastomerkintöjä tulisi tästä tilanteesta ollenkaan.

Menetykset

Menetys on hyökkäävän joukkueen tekemä ”moka”, jonka seurauksena puolustava joukkue saa pallonhallinnan:

• suoraan (esim. syötönkatko tai pallonriisto),
• kiistapallotilanne, joka aiheutui ”mokasta” tai
• sisäänheittoon

Menetys merkitään huolimatta siitä, kuoleeko pallo vai ei. Menetys voidaan merkitä vain hyökkäävän joukkueen pelaajalle.

Menetys tapahtuu, kun palloa hallitseva joukkue tekee ”mokan”, joka aiheuttaa pallon hallinnan siirtymisen vastustajalle ennen korintekoyritystä tai vapaaheittoa.

Poikkeus: Jos joukkue epäonnistuu heittoyrityksessään peliajan päättyessä, ei menetystä kirjata.

Joukkueella on pallo hallussa kun:

• Joukkueen pelaajalla on pallo tai hän kuljettaa sitä.
• Pallo on pelissä sisäänheittoa varten sisäänheittotilanteessa. 
• Palloonpelissävapaaheittotilanteessa.
• Palloa syötellään joukkuetoverilta toiselle.

Ylösheittotilanteessa (kiistapallotilanne) pallonhallintanuoli määrittää tilastokirjaukset:

• Jos hyökkäävä joukkue saa pallonhallinnan – EI tilastomerkintöjä
• Jos puolustava joukkue saa pallonhallinnan – merkitään menetys tilanteen aiheuttaneelle hyökkäävän joukkueen pelaajalle ja riisto tilanteen aiheuttaneelle puolustajalle.

Menetykset kirjataan riippuen tilastokaavakkeista tai tilasto-ohjelmista:

Pallonhallintamenetys (ball handling):

Hyökkäävän joukkueen pelaajan pallon menettäminen kädestä tai kuljetuksesta tai epäonnistuneesta syötön vastaanottamisesta kirjataan tilastoon pallonhallintamenetys.

Rikkomusmenetys (violation):

Hyökkäävän joukkueen pelaajan menetys, joka aiheutuu esim. askel-, 3s, 5s, 8s, 24s tai rajarikkomuksesta pallonhallintatilanteessa.

Hyökkääjän virheen aiheuttama menetys (offensive foul):

Hyökkääjän virheen aiheuttama menetys on hyökkäävän joukkueen pallollisen tai pallottoman pelaajan aiheuttama hyökkääjän virhe ennen heittoyritystä. Kun heitto on irronnut ja tuomarit ovat sen ”hyväksyneet” heittoyritykseksi, ei heittävällä joukkueella ole enää pallon hallintaa. Tällöin ”hyökkäävän” joukkueen pelaajan heiton jälkeinen virhe ei enää ole hyökkääjän virhe.

Syöttömenetys (passing tai bad pass):

Menetys joka aiheutuu huonosta syötöstä.

Joskus on vaikea päättää onko vastuu menetyksestä syöttäjällä vai vastaanottajalla.

Jos tilastoijan mielestä syöttö olisi pitänyt saada kiinni, merkitään menetys vastaanottajalle. Pääsääntönä on kuitenkin, että vastuu syötöstä on syöttäjällä.

Joissakin tapauksissa menetys voidaan tulkita useammantyyppiseksi menetykseksi, jolloin tilastoijan on erotettava menetyksen alkuperäinen syy. Esimerkiksi kun syötön vastaanottaja joutuu astumaan rajan yli saadakseen pallon kiinni. Menetys aiheutuu huonosta syötöstä, joten menetys merkitään syöttäjälle (syöttömenetys) eikä vastaanottajan rikkomusmenetykseksi.

On tapauksia, joissa menetys voidaan tulkita joko joukkueelle tai pelaajalle. Kahdeksan ja 24 sekunnin rikkomusten aiheuttamat menetykset merkitään yleensä joukkueelle. Kolmen ja viiden sekunnin rikkomuksissa merkitään menetys pääasiassa pelaajalle. Mutta kaikissa tapauksissa tilastoijan on tehtävä päätös, kuka oli vastuussa menetyksestä (pelaaja vai joukkue).

On tapauksia, joissa pelaajan aiheuttamasta rikkomuksesta seuraa pallonhallinta toiselle joukkueelle tai ylimääräinen vapaaheitto (-heitot). Tämä ei kuitenkaan ole menetys, ellei pallo ollut tämän joukkueen hallussa tapahtumahetkellä. Esimerkiksi kun puolustavan joukkueen pelaaja tekee rikkomuksen vapaaheittotilanteessa, josta seuraa uusintaheitto. Tällainen tilanne ei ole menetys. Tai jos tehdään rikkomus ottelun aloittavassa ylösheitossa. Tilanteessa ei ole menetystä, koska pallo ei ollut kummankaan joukkueen hallussa, joten sitä ei voitu menettää.

Esimerkkejä

1.     Punaiselta 10:ltä riistetään pallo kuljetuksesta.

Punaiselle 10:lle merkitään menetys (ball handling).

2.     Punainen 10 syöttää pallon suoraan ulos kentältä.

Punaiselle 10:lle merkitään menetys (bad pass).

3.     Punainen 10 syöttää hyvän syötön, mutta Punainen 15 pudottaa pallon, minkä seurauksena Sininen 7 riistää sen.

Punaiselle 15:lle merkitään menetys (ball handling) ja Siniselle 7:lle riisto.

4.     Punainen 10 tekee rikkomuksen (askelrikkomus, epäsäännöllinen kuljetus, tms.), josta seuraa pallonhallinnan siirtyminen toiselle joukkueelle.

Punaiselle 10:lle merkitään menetys (violation).

5.     Punainen 10 rikkoo, kun hänen joukkueensa hyökkää (pallollisen tai pallottoman hyökkääjän virhe).

Punaiselle 10:lle merkitään menetys (offensive foul).

6.     Punainen 10 saa pallon, kun hyökkäysaikaa on jäljellä 10 sekuntia ja lähtee kuljettamaan. Punainen 10 ei huomaa hyökkäysajan loppumista, eikä onnistu heittämään ennen ajan umpeutumista.

Punaiselle 10:lle merkitään menetys (24s turnover).

7.     Punaisen joukkueen korin jälkeen Sininen 10 yrittää kuljettaa palloa etukentälle. Punaisen joukkueen tiukan puolustuksen ansiosta sinisen joukkueen pelaajat eivät vapaudu, eikä kuljettaja saa tuotua palloa puolen kentän yli. Tuomitaan 8 sekunnin rikkomus siniselle joukkueelle.

Siniselle joukkueelle merkitään menetys, koska Sininen 10 ei yksin ollut vastuussa menetyksestä.