Seuralla on hyvä olla kirjatut toimintaperiaatteet, johon toiminta perustuu. Kaiken toiminnan tulisi pohjautua seuran arvopohjaan. Ennen toimintaperiaatteiden kirjaamista, seuran tulisi käydä arvokeskustelu, jossa on mukana erilaisia seuratoimijoita. Toiminnan suunnittelussa mukana oleminen motivoi ja sitouttaa osallistujia paremmin tulevaan.

Toimintaperiaatteet ohjaavat seuran toimintaa. Ne kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein. Arvopohja tulee näkyä kaikessa päivittäisessä seuran toiminnassa.

Hallitus / johtokunta / koripallojaos

Yhdistyslaissa määritellään yhdistyksen hallituksen / johtokunnan tehtävä. Seura voi omissa säännöissään myös määritellä ja tarkentaa tehtäviä. Pääsääntöisesti hallitus luo linjat seuran toiminnalle ja vastaa sen taloudesta.

Johtokunta muodostuu usein seuran jäsenten vanhemmista eli pelaajien vanhemmista. Tällöin on vaarana, että johtokunnasta tulee eri tahojen edunvalvontapaikka ja seuran kokonaisvaltainen kehittäminen unohtuu yksittäisten joukkueasioiden alle. Johtokunnan tulee määrittää omat tehtävänsä ja miettiä, mitkä asiat tuodaan käsiteltäväksi johtokuntaan ja mitkä työstetään etukäteen muissa ”yksiköissä”.

Seura on täynnä eri alojen ammattilaisia. Suuri haaste onkin miettiä, miten näitä osaajia hyödynnetään seuratoiminnan kehittämisessä. Varainhankkijoiden lisäksi on paljon muita ammattilaisia, kuten viestinnän, markkinoinnin, opetusalan sekä yhteiskunnan ja hallinnon ammattilaiset. Johtokunnassa kannattaa olla myös ns. neutraalia jäseniä, eli henkilöitä, jolla ei ole minkäänlaista sidosta seuran jäseniin.

Seuratoiminnassa mukana oleminen on monelle tärkeä harrastus. Kun pääsee itse kehittämään omaa työpanostaan, on helpompi sitoutua seuran tavoitteisiin. Seura-aktiivien rekrytoinnissa kannattaa siis selvittää, miten ja missä tehtävissä henkilö haluaisi olla mukana. Kun etsitään tietyntyyppistä henkilöä paikkaamaan kaivattu aukko, niin pahimmillaan pelotetaan potentiaalinen aktiivi pois. Hyvien tyyppien löytäminen on siis tärkeämpää kuin aukkojen paikkaaminen. Tehtävänkuvat muodostuvat hyvien henkilöiden ympärille ja huomaamatta seuratoiminta kehittyy.

Valmentajakerho 

Valmentajat tekevät käytännön työtä päivittäin. Heidän mukaan ottaminen seuran linjausten suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Näin heidän sitoutumisensa paranee. Samalla seura voi saada tietoa asioista, jotka eivät olisi muuten kantautuneet seuran tietoon.

Aktiivinen valmentajakerho helpottaa myös valmennuspäällikön työtä. Valmentajakerhon tehtäviin voi kuulua yhdessä valmennuspäällikön kanssa mm. valmennuslinjausten luominen, valmentajakoulutuksen suunnittelu, valmentajasopimusasiat, seuran yhteinen pelaajakoulutus: kesäleirit ja kesäharjoittelu, valmentajien rekrytointi tai valmentajien yhteistyö esim. illanvietot ja seuratapahtumat.

Nuorisoryhmä

Seuratoimintaan kehittämisen kannalta nuorten mukaan saaminen seuratoimintaan on tärkeää. Jotta nuoret saadaan aktiivisesti mukaan, kannattaa nuorilta itseltään kysyä miten he haluaisivat osallistua. Nuoria ei välttämättä kiinnosta hallitustyöskentely, joten nuorten aktivoimisessa kannattaa olla hyvin avoin suuntautuminen. Kun nuoret saavat itse suunnitella, toteuttaa ja arvioida itse toimintaansa, luodaan uusia toimintamalleja, joita seuralla ei välttämättä muuten olisi.

Nuorten aktivoimiseksi seuralla kannattaa olla nuorten tukihenkilö, harrastemanageri. Harrastemanageri on seurassa se henkilö, joka ottaa vastuulleen seuran nuorten harrastetoiminnan organisoinnin. Hän on turvallinen aikuinen, joka kuuntelee nuorten mielipiteitä ja antaa heille tilaa toimia myös itsenäisesti. Hän mahdollistaa toiminnan käynnistymistä auttamalla nuoria tilojen, ohjaajien ja puitteiden osalta, toimii innostajana ja vastuun antajana sekä myös puolestapuhujana seuran muun organisaation suuntaan.

Vanhempainjaos

Vanhempien hyödyntäminen seuratoiminnassa jätetään usein oman lapsen joukkueen käytettäväksi. Monille vanhemmille urheiluseurassa toimiminen on harrastus, johon ollaan valmiita satsaamaan. Vanhempainjaosta voidaan hyödyntää mm. seuran turnauksen, ottelutapahtumien, seurajuhlien tai erilaisten tempausten järjestelyissä.

Vanhempainjaos voi myös käynnistää oman harrastetoiminnan tutun lajin ympärille. Lasten harjoitellessa salissa halukkaat vanhemmat voivat lähteä vaikka yhteiselle sauvakävelylenkille. Aktiivisimmista ryhmistä voidaan myös perustaa omat harrasteryhmät. Monet vanhemmat ovat kiinnostuneita oppimaan itsekin koripalloa, vaikka heillä ei olisikaan minkäänlaista urheilu- tai palloilutaustaa.

Vanhempaintoiminta ei yleensä työllistä seuraa kuin alkuvaiheessa. Sen sijaan se tarjoaa rajattoman mahdollisuuden kehittää toimintoja, johon seuralla ei muuten olisi resursseja satsata.

Ongelmanratkaisuelin

Kaikissa joukkueissa syntyy joskus erimielisyyksiä. Ongelmien kasaantuessa niitä ratkomaan ei aina riitä valmentaja ja joukkueenjohtaja. Mikäli jokainen ongelma käsitellään valmennuspäällikön kanssa, kuluu häneltä tähän suhteellisen paljon aikaa. Seuran voi olla järkevä perustaa erillinen ongelmanratkaisuelin, joka käsittelee kaikki pelaajien, vanhempien ja valmentajien välille syntyneet ristiriidat. Tällöin valmennuspäällikön tai hallituksen ei tarvitse käsitellä esim. yksittäisen pelaajan peliaikaan liittyviä kysymyksiä.

Ongelmanratkaisuelin voi koostua esim. kolmesta aikuisesta henkilöstä (yksi valmentaja, yksi vanhempi ja yksi ihan ulkopuolinen seura-aktiivi). Ryhmän ei kannata olla iso, jotta asiat saadaan tehokkaasti käsiteltyä.

Ongelmanratkaisuelin voi olla esim. seuran kotisivuilta yhdistyvä linkki näiden henkilöiden sähköpostiin. Sähköposti on muutenkin hyvä vaihtoehto, sillä silloin kaikki ongelmat tulevat kirjallisina ratkaistaviksi ja niitä on helpompi jatkokäsitellä.